EV-I
Ametist Daren kuvat © Benny de Ruiter Stables (with permission)
| Name | Ametist Dare | Spitzname | Ametist |
| Züchten, Geschlecht | Hannoverinhevonen, tamma | Widerristhöhe, Farbe | 167cm, rautias |
| Geburtsdatum, -ort | 01.06.2017, Saksa | Alter | 9-vuotias |
| Ausbildung | Helppo A, re. 150cm, me. 90cm | Betonung | Esteratsastus |
| Züchter | Dare Stable | Eigentümer | Cherry, VRL-12299 |
Ametist Dare on Dare Stablen ihka ensimmäinen kasvatti. Tamma on samalla myös vanhempiensa ensimmäinen jälkeläinen ja se onkin lunastanut kaikki itseensä kohdistuvat odotukset. Maitovarsasta lähtien tämä kuvankaunis rautias on esitellyt riittoisaa laukkaansa sekä ilmavia loikkiaan, jotka lupailevat sille menestyksekästä esteuraa vähintään 150cm tasolla. Luonteeltaan tämä hurmuri muistuttaa hyvin paljon vanhempiaan: se on itse rauhallisuuden perikuva, joka on sopeutuvainen ja tulee kaikkien kanssa toimeen. Aloittelevalle hannoverkasvattajalle tämä hevonen on täydellinen onnistuminen!
Ametist on saanut pienestä pitäen oppia koko tallin kilteimmältä ja rauhallisimmalta tammalta, ja sen siitä myös huomaa. Vielä melko nuoresta iästään huolimatta rautias on äärimmäisen kohtelias ja miellyttämisenhaluinen hevonen, jonka kanssa on ilo työskennellä päivästä toiseen. Tällä hevosella ei tunnu koskaan olevan huono päivä, vaan se tulee aina vastaan korvat hörössä ja innokkaana lähtemään hoitajansa matkaan. Ametist rakastaa yli kaiken saamaansa huomiota ja se voisikin viettää tuntikausia puunattavana. Tamma on oikea letittäjän unelma seistessään liikahtamatta juuri niin pitkään kuin on tarve. Yhtä esimerkillisesti se käyttäytyy myös muissa hoitotilanteissa, mukaan lukien kengitykset ja eläinlääkärin suorittamat toimenpiteet. Matkustaminen ei kuulu Ametistin lempipuuhiin, mutta kun joka ikinen kerta lastaaminen, kuljettaminen ja hevosen purkaminen tehdään samalla tavalla, sujuu kaikki rutiininomaisesti ongelmitta. Vaikka hevosen ääniherkkyys onkin enemmän ongelma ratsastuksessa, kannattaa sen korvat laittaa ehdottomasti kiinni myös kuljettaessa. Vieraissa paikoissa estehevonen käyttäytyy arvokkaasti tietäen itsekin, että hyväkäytöksiset hevoset ovat aina hoitajiensa mieleen. Se ei mesoa eikä meuhkaa, vaan tekee vain sen, mitä siltä erikseen pyydetään. Emältään Roselta se on oppinut rakkautensa ruokaan. Toinen asia, jonka Ametist on emältään oppinut, on hieman maleksiva tapa taluttaessa. Sitäkin se harrastaa yleensä vain kotona ja kilpailuissa se pysyy kyllä hienosti rinnalla yrittämättä syödä tai tutustua muihin hevosiin. Yleensä se tulee loistavasti toimeen muiden kanssa ollen hieman alistuva jäsen laumassa, mutta kohdatessaan toisen hyvin samanlaisen yksilön, saattaa Ametistkin hieman selvitellä välejään sen kanssa. Jotkin hevoset ovat selkeästi aamutyyppejä, mutta Ametist ei sitä ole. Aikaiset aamut eivät ole sen mieleen ja se onkin usein hidas käynnistymään aamuisin. Jos siis mahdollista, kannattaa tamman antaa heräillä rauhassa ja ottaa se vasta iltapäivästä liikenteeseen.
Ametistilla on syytä käyttää aina ratsastaessa korvahuppua, mielellään äänieristävää sellaista. Vaikka hevonen onkin enemmän diesel-mallinen ratsastettava, on se todella nopea poistumaan paikalta säikähtäessään kovia ja yllättäviä ääniä. Tämä on kuitenkin ainoa asia, joka hevosen kanssa täytyy pitää mielessä. Muutoin se on hyvin helppo ja yksinkertainen ratsastettava. Ylipäätään manuaali tamman käsittelystä ja ratsastuksesta ei ole kuin muutaman sivun mittainen, eikä se sisällä mitään kommervenkkejä. Ametist on hieman hidas lämpenemään, mutta sopivalla pehmittelyllä sen saa vetreäksi ja reipastahtiseksi melko nopeasti. Johtuen mahdollisesti nuoresta iästään, ei se kuitenkaan hyväksy selkäänsä aivan aloittelijoita. Tamma on todella herkkä suustaan ja se vaatiikin ratsastajaltaan äärimmäisen pehmeän ja tasaisen käden. Kylkien kanssa tilanne onkin sitten aivan eri, ja jalassa saakin olla pidemmätkin sporrat jos haluaa pohjeapujensa menevän oikeaan osoitteeseen oikeaan aikaan. Sileällä työskenneltäessä hevosen vauhti alkaa usein hiipua, mutta tehtävää tarpeeksi usein vaihdettaessa pysyy sen motivaatio hieman paremmin yllä. Työskentely kannttaa aloittaa laukalla, sillä se saa hevosen paremmin hereille ja samalla myös vertymään. Ääni kellossa muuttuu kuitenkin välittömästi, kun kentälle ilmestyy yksikin puomi ylitettäväksi. Aina kuuliaisesti vaikkakin ehkä hieman itseään säästellen töitä tekevä hevonen lopettaa laiskottelun ja lämpenee juuri sopivasti esteiden hyppäämistä ajatellen. Isänsä Carman tavoin se ei ole aikaluokkien hevonen, mutta tekniset radat siltä onnistuvat upeasti. Ametist on melko tarkka lähestymisen onnistumisesta, mutta kun palaset loksahtavat kohdilleen on hevosen hyppy melko nopea, eikä puomeja juuri tarvitse pelätä. Useimmiten tamman virheet koostuvatkin kielloista ja niistä seuraavista yliaikavirheistä. On siis selvää, että kuka tahansa ei hevosen kanssa kykene kilpailemaan, vaikka periaatteessa se onkin täysin ratsastettavissa oleva ja motivoitunut hevonen. Maastoon tamma lähtee mieluiten muiden seurassa ja se saattaakin hetken jäkittää tallin pihalla, mikäli seuraa ei ole saatavilla. Vauhtiin päästyään Ametist toimii kuitenkin kuten muutkin luottohevoset tuoden ratsastajansa turvallisesti takaisin kotiin. Opetusmestaria hevosesta ei saa kuin korkeintaan hoitamiseen, mutta kaikki kilpahevosen ominaisuudet siitä kyllä löytyvät.
| i. Reckless Carma hann, 164cm, trn ERJ-I, HANN-II |
ii. Finest Quelin EVM hann, 167cm, rn |
iii. Finest For Now EVM |
| iie. Quelenna EVM | ||
| ie. Carma Strikes Back EVM hann, 164cm, sysrt |
iei. Event Slayer EVM | |
| iee. Carmena EVM | ||
| e. Trojan Rose hann, 166cm, prn ERJ-I, HANN-II |
ei. Future Star EVM hann, 167cm, rn |
eii. Play All In EVM |
| eie. Magnificant GT EVM | ||
| ee. Field of Roses EVM hann, 166cm, tprt |
eei. Jackpot EVM | |
| eee. Bed of Roses EVM |
Isälinja: Reckless Carma
Emälinja: Trojan Rose
Reckless Carman isä Finest Quelin on esteratsastuksessa kova nimi aina 150cm luokissa saakka. Lisäksi se on kilpaillut jonkin verran kenttäratsastuksessa, jossa se on myös ollut vahvoilla laadukkaan laukkansa ja voimakkaan hyppynsä voimasta. Tallissa Fiquna tunnettu ori on oikea herrasmies käytökseltään ja se onkin koko henkilökunnan suosiossa. Ori saisi olla hieman kevytrakenteisempi ja muutaman sentin korkeampi, mutta muutoin ruunikossa ei valittamista ole. Se on ollut kasvattajien kovassa suosiossa erityisesti muutama vuosi sitten, mutta tänä päivänä se on syrjäytetty pidemmälle jalostetuilla urheiluhevosilla. Siksi hevosen nimi alkaa olla jo harvinaisempi näky sukutauluissa, mikä tekee sen jälkeläisistä arvokkaita hannoverinhevosten kasvatukselle. Carman emä Carma Strikes Back on saanut nimensä hyvin vaiheikkaan historiansa takia. Tamma sai nimittäin alkunsa sinä aikana, kun sen emä kulkeutui varastettuna Saksasta monen mutkan kautta Ranskaan. Kun Cara syntyi, oli sen emä jo saatu palautettua takaisin omistajalleen. Onni onnettomuudessa on se, että Caran isäksi paljastui yksi johtavista hannoverinhevosoreista kautta aikain ja tästä on muodostunut hevosen oikea nimi. Tammalla on kummaltakin puolelta hyvät geenit, joten se syystäkin on kilpaillut esteillä 150cm tasolla pienestä koostaan huolimatta. Erityisen hyvää Carassa on sen etujalkatekniikka, jollaista harvalla näkee. Nyt vanhemmalla iällä sysirautias hevonen toimii kokopäiväisesti siitoshevosena omistajanaan Carmankin kasvattaja Claudia Kühn.
Fiqun takaa löytyvät upeat vanhemmat Finest For Now ja Quelenna, joista ensimmäisenä mainittu on pitkän kilpauran tehnyt arvostettu siitosori. Nova kilpaili aktiivivuosinaan pääasiassa 140-150cm luokkia, mutta sen lisäksi se otti osaa useampaan puissance-korkeushyppykisaan. Se on hyvin epätavallista hevosille, jotka eivät leipätyönään hyppää 160cm luokkia. Nova kuitenkin lunasti odotukset ja nappasi sijoituksia useasti, joka nosti pienen rautiaan arvoa useiden tammanomistajien silmissä. Orin nimi ei ole harvinaisuus sukutauluissa vielä tänäkään päivänä, vaikka nykyään sitä pidetäänkin jo melko vanhanaikaisena hannoverien jalostusta ajatellen. Jos Nova on elänyt koko elämänsä suuressa kilpa- ja siitostallissa yhtenä hevosena muiden joukossa, on Quelennaan panostettu täysillä varsasta saakka. Sitä on kierrätetty kaikissa ikäkausikilpailuissa, näyttelyissä ja arvostelutilaisuuksissa. Se onkin kannattanut, sillä kun kasvattajan tuli aika myydä hevonen eteenpäin, oli sen nimi ja saavutukset jo lukuisten potentiaalisten ostajien tiedossa. Punaruunikko tamma myytiin hyvällä hinnalla ja nopeasti ja se pääsi tekemään toisen esityksensä kilpakentillä. Se starttasi useissa suurissa kilpailuissa aina 150cm tasolla saakka tuoden runsaasti mainetta ratsastajalleen. Lopulta tamma vedettiin siitoskäyttöön sen ollessa jo 17-vuotias. Se on kuitenkin saanut useita hienoja varsoja, jotka ovat esimerkillisiä niin luonteeltaan kuin potentiaaliltaankin.
Caran vanhemmat ovat vielä sitä itseäänkin pienempiä hevosia, minkä takia erityisesti sen isän valtaisa menestys 160cm luokissa onkin suoranainen ihme. Musta, vain hieman yli 160cm korkea Event Slayer osoitti jo parin vuoden ikäisenä olevansa kyvykäs estehevonen, eikä sen potentiaali tai rohkeus tunnu loppuvan koskaan. Lisäksi ori on valtavan innokas tekemään kaikkea, joten tarvittaessa se korvaa puutteensa puhtaalla innolla. Sly onkin ollut jo pitkään yksi Saksan suosituimmista siitosoreista, vaikka se kilpaileekin edelleen aktiivisesti. Vaikka hevonen onkin hieman pieni, antaa sen hieno rakenne ja valtava potentiaali paljon anteeksi tammojen omistajien silmissä. Caran emä Carmena on vielä sentin sulhastaankin pienempi. Sen elämä on ollut kuin suoraan halvasta dekkarista, jossa hieman tavallista parempi hevonen varastetaan ja astutetaan ulkomailla. Myöhemmin omistaja kyllä saa tammansa takaisin, mutta se on jo melkein varsomiskunnossa. Vaikka Cara jäikin Nannan ainoaksi jälkeläiseksi varsomisessa sattuneiden komplikaatioiden takia, palasi Nanna kuitenkin onnistuneesti vielä kilparadoille vain vuotta myöhemmin. Tummanrautiaasta tuli hetkessä oikea julkkis sen värikkään elämäkerran ansiosta ja lopulta kaikista vakuutusrahoista, korvauksista ja kilpailutuloista huolimatta omistaja teki parhaan tilin julkaisemalla Nannan tarinan hevosen omassa kirjassa. Nykyään Nanna viettää rentoja eläkepäiviä omassa pienessään valtakunnassaan tietämättä lainkaan, millainen julkisuuden henkilö se onkaan.
Trojan Rosen isä Future Star on nimensä mukaisesti tulevaisuuden tähti. Se on vielä melko nuori ja kokematon kilpahevosen urallaan, mutta siitä huolimatta se on jo osoittanut potentiaalinsa estehevosena useaan otteeseen. Nuorille hevosille suunnatuissa 110-130cm luokissa Futis on tehnyt tasaista tulosta jo useamman vuoden ajan. Se on usein ollut sijoilla kovien nimien joukossa ja myös useampi koeratsastaja on pitänyt hannoveriorista kovasti. Rakenteeltaan Futis on hyvinkin kantakirjakelpoinen ja estetekniikkansa puolesta hevonen voi hyvin nousta 160cm luokkiin myöhemmin urallaan. Tämä ruunikko komistus on myös oikea herrasmies luonteeltaan ja se on aina innoissaan oppimassa uutta. Tästä hevosesta kuullaan vielä! Paitsi sen omat saavutukset tulevat vielä olemaan loistokkaita, on sillä nyt jo useita erittäin lupaavia jälkeläisiä. Emän puolelta Rosen suku ei jää yhtään huonommaksi. Tamman emä Field of Roses, kutsumanimeltään yhtä kaikki Rose, on menestynyt estehevonen. Tämän hannoveritamman kunniaksi voidaan kertoa, että se on kilpaillut jo yli kymmenen vuotta kansainvälisellä tasolla viettämättä yhtäkään sairaslomapäivää. Pienikokoiselle tummanpunarautiaalle se on aikamoinen suoritus, ottaen kuitenkin huomioon sen hyppäävän lähes itsensä kokoisia esteitä viikoittain. Tamma sai ensimmäisen ja tähän saakka myös viimeisen varsansa Rosen ollessaan vasta nelivuotias. Näin ollen hevonen jäi ratsukoulutuksessa muita ikäisiään jälkeen, eikä ikinä ehtinyt ottaa osaa nuorille hevosille suunnattuihin kilpailuihin. Tänä päivänä Rosesta ei kuitenkaan enää voi edes huomata, että sen koulutus olisi joskus laahannut muita jäljessä. Pienen kokonsa ansiosta tamma on todella ketterä ja kelloa vastaan kilpailtaessa tulee myös sen nopea puoli esiin. Kenties parasta tammassa on kuitenkin sen mahtavan lupsakka ja luotettava luonne - vai tiedätkö sinä montakin hevosta, jotka jaksavat seistä tuntikausia letitettävinä tai kisapaikalla kulkevat vapaana hoitajiensa perässä?
Futis on täydellinen esimerkki loistavasti onnistuneesta kasvatustyöstä. Sen takaa löytyy useita huippunimiä esteratsastuksen puolelta, lähimmät hevoset ollen orin omat vanhemmat. Play All In on jo vanhempaan ikään ehtinyt herrasmiesmäinen ja suurikokoinen hannoveriori, joka aloitti hyppäämisen jo aivan pienenä - kirjaimellisesti. Ensimmäiset esteensä rautias ylitti jo ollessaan varsa, sillä kuten vieläkin, ei mikään aita ole pidätellyt oria tämän päättäessä vaihtaa maisemaa. Vaikka Ali onkin aina muuten ollut oikein helppo ja asiallinen käsiteltävä, ei se ikinä ole voinut tarhata muiden hevosten tapaan vapaana. Se ei kuitenkaan ole vaikuttanut hevosen loistavaan kilpamenestykseen, joka ulottuu osin myös näyttelykehien puolelle. Nuorempana Ali hyppäsi leipätyönään 160cm luokkia vaihtelevalla menestyksellä ja yhä nykyäänkin se kilpailee hieman pienempiä luokkia voitokkaasti. Onpa hevonen myös kantakirjattu I-palkinnolla joitain vuosia sitten. Orilla on lähes sata jälkeläistä, joista yli puolet on jossain vaiheessa uraansa kilpaillut esteratsastuksessa menestyksekkäästi. Magnificant GT ei jää yhtään sulhoaan huonommaksi, sillä tamma on ehtinyt elämänsä aikana saavuttaa lähes kaiken saavutettavissa olevan. Pienenä varsana hannoverinhevonen kierteli näyttelyissä saaden tasaista II-palkinnon tulosta. Kyvyt esiin -tilaisuuksissa se nousi kuitenkin positiivisessa valossa esiin loistaen hyppykyvykkyydellään ja laukallaan. Tässä kohtaa hevosen hintalappuun lyötiin yksi nolla lisää ja Maggie laitettiin myyntiin. Pienen ruunikon kasvattaja teki hyvän tilin myymällä hevosensa, joka uuden omistajan hoivissa alkoi pian kilpailemaan nuorten hevosten luokkia. Vanhemmalla iällä tamma kantakirjattiin, se sai välivuosinaan pari varsaa ja sittemmin Maggie vielä palasi kilpakentille. Uransa huipulla se teki henkeäsalpaavaa tulosta aina 150cm luokissa saakka. Nykyään tamma saa kuitenkin viettää ansaittuja eläkepäiviä siitostamman roolissa. Hevosella on jo kahdeksan lupaavaa jälkeläistä, eikä loppua varsoille vielä näy.
Näyttävä hannoveriruuna Jackpot on estehevosten aatelia. Se on melko suuriliikkeinen ja kilpakumppaneihinsa verrattuna hieman hidas, mutta vastapainona se on äärettömän varovainen ja voimakas hevonen. Jacky on päässyt useamman kerran elämässään ottamaan osaa puissance ja six bar -korkeushyppykilpailuihin, joissa se on päässyt loistamaan kapasiteettinsa ja rohkeutensa puolesta. Nykyinen ruuna ei ole missään vaiheessa elämäänsä ollut hankalaluontoinen - päinvastoin. Syy tummanrautiaan hevosen ruunaamiseen oli puhtaasti terveydellisiin syihin perustuva, eikä sitä olisi voinut välttää mitenkään. Onneksi Jacky ehti saada muutaman jälkeläisen ennen sukukalleuksiensa menettämistä, joten tämä hevonen ei pääse unohtumaan historian kirjoihin. Vaikka hevosella olisi ollut varaa kasvaa hieman korkeammaksikin, on se muuten rakenteensa ja ominaisuuksiensa puolesta lähellä täydellistä urheiluhevosta. Onkin harmi, ettei kukaan ole koskaan vienyt hevosta näyttelyihin tai laatuarvosteluihin, sillä Jacky olisi varmasti saanut niistä kelvollisia palkintoja. Nykyään ruuna toimii junioriratsastajan opetusmestarina hieman pienemmissä luokissa tuoden lähes jokaisista kisoista ruusukkeen tuliaisiksi kotiin. Yksi Jackylle valikoiduista morsiamista oli vaaleanpunarautias hannoveritamma Bed of Roses. Säkäkorkeutta hevoselle ei ole siunaantunut kuin 161cm verran, mutta siitä huolimatta se on kunnostautunut kilpahevosena vähän lajissa kuin lajissa. Vaikka alunperin tammasta suunniteltiinkin puhtaasti estehevosta, pisti sen säkäkorkeus hieman kapuloita rattaisiin. Nopeasti kävi ilmi, että vaikka Ruusun estetekniikka onkin täydellisyyttä hipova, ei sillä kerta kaikkiaan riitä potentiaali maailman huipulla kilpailemiseen. Uransa huippuvuosina tamma kilpaili esteitä 130-140cm luokissa, jonka lisäksi se starttasi koulua VaB-tasolla ja kenttääkin CIC2-luokissa. Tamman kasvattaja-omistaja ei lopulta voinut olla tyytymätön kasvattinsa saavutuksiin, vaikka toivottua estehevosta ei Ruususta ikinä varsinaisesti tullutkaan. 16-vuotiaana tamma siirtyi täysipäiväisesti siitostamman rooliin ja sitä hevonen tekee yhä tänäkin päivänä. Onneksi sen kaikki jälkeläiset ovat kasvaneet emäänsä suuremmiksi saaden tältä kuitenkin perintönä loistavan estetekniikan ja yhteistyöhaluisen luonteen.
| o. Psychotic Dare | EV-II | i. Lionheart Dare |
| t. Whoopsie Dare | EV-I | i. Legendary Dare |
ERJ:n alaisia sijoituksia yhteensä 40kpl.
|
|
31.07.2018 - Estevarsojen laatuarvostelu - 100-120cm - (9p+9p+2p+5p+3p+9p=37p) - EV-I (Tilaisuuden paras 4-vuotias)
01.06.2017 - Dare Stablen ensimmäinen kasvatti - omistaja - 127 sanaa
Niin kauan odotettu Daren ensimmäinen kasvatti näki tänään viimein päivänvalon. Varsomisessa kaikki sujui hienosti ja ensikertalainen Rose hoiti tilanteen kuin kokeneempikin konkari. Eläinlääkäriä ei kaksikolla tarvinnut edes vaivata, sillä parivaljakko toimi juuri kuten oppikirjoissa oli kerrottu. Rosen jälkeiset irtosivat aikanaan, Ametistiksi ristitty varsa nousi ylös ja löysi tiensä tissille aikarajojen sisällä eikä mitään syytä huolestumiseen siis ollut. Kaksikkoa rampattiin seurailemassa tiuhaan tahtiin, mutta varsan ensimmäinen vuorokausi ei missään vaiheessa saanut dramaattisia piirteitä. Rose osoittautui oikeaksi supermammaksi. Mitä muuta sopisikaan odottaa hevoselta, joka on super kaikessa muussakin. Varsan rautias väritys tuli kieltämättä hieman puskista molempien vanhempien ollessa ruunikoita, mutta asiaa hieman tutkimalla löytyi muitakin tällaisia tapauksia. Ja kyllähän varsan suvussa on rautiaitakin heti toisessa ja kolmannessa polvessa. Toivottavasti kaikki sujuu jatkossakin hyvin ja Ametist tullaan näkemään aikuisena kilpakentillä!
01.07.2018 - Tulevaisuuden suunnitelmia - omistaja - 130 sanaa
Tänä aamuna törmäsin foorumia selaillessani ilmoitukseen Estevarsojen laatuarvostelusta ja tarkemmin sanottuna juuri auenneesta heinäkuun tilaisuudesta. Ametistin kohdalla olin jo menettänyt toivoni saada tammaa ilmoitettua kyseisiin pippaloihin, mutta kuin salama kirkkaalta taivaalta tajusin, että vielä ei ole liian myöhäistä. Hevonen on nyt nelivuotias ja näin ollen edelleen oikeutettu osallistumaan. Aloin heti kaavailla treenisuunnitelmia loppukuun koitosta varten samalla, kun jo kynäilin sen osallistumista sähköpostiin. Tästä innostuinkin suunnittelemaan hevosen tulevaisuutta noin muutenkin. Se tulee toivottavasti kilpailemaan kilpailunsa kaksitoistavuotiaaksi mennessä, jonka jälkeen se saa tehdä kahdesta neljään varsaa riippuen tilanteesta. Jos hevonen sitten on yhä ehjä ja saanut riittävästi näyttöjä, tulee se suuntaamaan viimeisenä etappinaan Estehevosten laatuarvosteluun. Sen jälkeen se tulee vielä mahdollisesti tekemään varsan tai kaksi, jonka jälkeen ansioitunut mummo pääsee eläkkeen kautta vihreämmille niityille. Minun korvaani tämä kuulostaa loistavalta elämänkaarelta ensimmäiselle kasvatilleni.
15.06.2018 - Estevalmennus - omistaja - 117 sanaa
Lainakuski Amanda hyppäsi innosta soikeana Ametistin ohjaksiin heti tilaisuuden saatuaan. Hän vaikuttikin olevan herkän tamman selässä kuin kotonaan ja sai hevosen vahvat puolet tuotua selvästi esiin. Ytimekkään sileän verryttelyn jälkeen oli aika siirtyä estetehtäviin. Ametistin ollessa vasta nelivuotias, eivät tehtävät olleet vielä erityisen suuria saati teknisiä, vaikka tamma olisikin jo sellaiseen kyennyt. Se oli hyvin kypsä ikäisekseen ja toimi hienosti ratsastajansa avuilla. Pienet tehtävät sujuivat leikiten, mutta kun esteitä hieman nostettiin, alkoi tamma hieman varoa. "Ole todella tarkkana lähestymisen kanssa!" neuvoin Amandaa, joka keräili itseään jostain hevosen kaulalta. Kerroin Ametistin olevan kieltoherkkä silloin, kun askel ei sovi esteelle täydellisesti. Seuraavat yritykset sujuivatkin paremmin ratsastajan keskittyessä paikkojen ratsastamiseen. Koko valmennuksen hevonen suoritti hyvin osoittaen kyllä olevansa aivan kilpahevosainesta.