VH22-018-0668
Kuuran Jalokiven kuvat ovat tallin omaisuutta. Klikkaamalla kuvia saat ne suuremmiksi.
| Nimi | Kuuran Jalokivi | Kutsumanimi | Jalo |
| Rotu, sukupuoli | Suomenhevonen, tamma | Säkäkorkeus, väri | 155cm, punaruunikko |
| Syntymäaika, -paikka | 30.08.2022, Suomi | Ikä | 16-vuotias |
| Koulutus | Vaativa B, re. 80cm, me. 60cm | Painotus | Kouluratsastus |
| Kasvattaja | Kuuran Suomenratsut | Omistaja | Katri, VRL-12299 |
Kuuran Jalokivi ei ole huono kasvatti, ei ollenkaan, mutta sillä on suvussaan sellaisia hevosia, joita en nykyisiin kasvatuslinjoihini enää toivoisi. Jalon vanhemmista pidän kuitenkin kovasti: Villahaan kasvattama Charmantti oli upea ori, joka puhkesi nuoruusvuosiensa jälkeen kukkaan loistaen niin kilparadoilla kuin laatuarvosteluissakin. Oma kasvattini Jäähelmi edustaa vähän tavallisempaa harrastehevosta, vaikka muutama natsa senkin rintapielestä löytyy. Jalokiven tulevaisuus näyttää kuitenkin tältä pohjalta hyvin valoisalta – ja ainakin toistaiseksi se saa myös asua synnyintallissaan.
Jalo on miellyttämisenhaluinen ja työorientoitunut tamma, jonka pääkoppa pysyy parhaiten kasassa silloin, kun ruokaa ja aktiviteetteja on tarjolla tasapainoinen määrä. Ruunikko on käsiteltävyydeltään ehdottoman lempeä ja luotettava, mutta taluttaessa sillä on aina kiire. Jos käsittelijänä on vähänkään arempi henkilö tai talutettavia hevosia kerralla enemmän kuin yksi, kannattaa Jalolle ottaa suosiolla ketjunaru käyttöön turhien tilanteiden välttämiseksi. Kilpailupaikoilla tamma saattaa hetken aikaa pitää meteliä itsestään, mutta viimeistään verryttelyyn suunnatessa se rauhoittuu keskittymään olennaiseen. Suorituksensa jälkeen hevonen on jo hyvinkin helppo käsiteltävä, eikä kuolaintarkastuksessa tai tamman autoon pakkaamisessa ole ikinä mitään ongelmia. Laumakäytökseltään Jalo on järjestystä ylläpitävä, muttei millään mittarilla ilkeä. Se viihtyy ulkona pitkiä päiviä eikä pidä huonollakaan kelillä kiirettä sisälle talliin. Kokonaisuutena ruunikko on hyvin ennustettava, kaikkien hoidettavissa oleva ja ihmiset hyvälle tuulelle saava hevonen, jonka suurin vahvuus piilee kyltymättömässä rakkaudessa elämään.
Ratsastaessa Jalo on eteenpäinpyrkivä, kevyt ja ryhdikäs. Sen liikkuminen on letkeää ja vankasta rungostaan huolimatta helpon näköistä. Tamma oppii uudet asiat nopeasti ja suhtautuu työntekoonsa sellaisella vakavuudella, ettei jännittämiselle tai kiihkoilulle jää tilaa. Jalo pitää pienistä ja sievistä avuista ja toimii kaikkein parhaiten silloin, kun ratsastajan ja hevosen välinen kommunikointi on lähes telepaattista. Laukanvaihdot ovat tammalle ehdottomasti vaikein liike kouluratsastuksessa, sillä vuosikausien harjoittelusta huolimatta ne jäävät helposti takaa tasajalkaisiksi. Onnistuessaan tekemään puhtaat vaihdot Jalo on lähes poikkeuksetta sijoilla vaativissa luokissa; helpoissa luokissa se nappaa ruusukkeen melko varmasti silloinkin, kun selässä on vasta kilpailu-uraansa aloitteleva ratsastaja.
Esteratsastuksen saralla hevonen on kapasiteetiltaan rajoittunut, mutta suorittaa kuitenkin omalla tasollaan nöyrästi. Jalolla ei ole mainittavan erinomaista estesilmää, mutta ei se toivottoman tyhmäkään ole. Ruunikolla riittää sen verran itsesuojeluvaistoa, ettei se lähde ehdoin tahdoin hyppäämään päin esteitä vaan kieltäytyy mieluummin ponnistamasta huonosta paikasta. Puomeista Jalo pysyttelee matalalla tasolla melko tarkasti irti, mutta estekorkeuden noustessa myös puomivirheiden määrä lisääntyy. Maastoratsastuksesta tamma nauttii suuresti, vaikka syksyn lieveilmiönä lentelevät hirvikärpäset saavatkin sen kiirehtimään takaisin kotitallilleen pää viidentenä jalkana. Muista luonnonilmiöistä ruunikko ei kiusaannu, vaan se maastoilee yhtä mielellään niin kesähelteillä kuin talvipakkasillakin ja kastautuupa se mahdollisuuden tullen mielellään järvessäkin. Jalo on pääasiassa liikennevarma, mutta oikein isot yhdistelmät jännittävät sitä hieman. Jännittämisestään huolimatta tamma pysyy aina hallinnassa, mutta se saattaa haluta kääntyä katsomaan kohti lähestyvää ajoneuvoa.
| i. Villahaan Charmantti sh, 157cm, tprn |
ii. sh, 159cm, prn |
iii. Carosello |
| iie. |
||
| ie. sh, 157cm, km |
iei. Talismaani |
|
| iee. |
||
| e. Kuuran Jäähelmi sh, 152cm, prn |
ei. Kaunon Pakkasralli sh, 146cm, rtkm |
eii. Ralli-Rami |
| eie. Pakkasvarpu |
||
| ee. Sotamaalauksen Jouluvarpunen sh, 156cm, vrn |
eei. Tiikka |
|
| eee. Sielunlintu |
06.04.2024 t. Kuuran Juhlamieli (i. Rohkean Mahtijätkä) om. Katri VRL-12299
00.00.0000 o./t. Hevosen Nimi (i./e. Hevosen Nimi) om. Omistaja VRL-00000
Suomenhevosvarsojen arviointitilaisuus 20.10.2022: SV-II (6,6 + 10 + 5 + 6,5 + 6,2 + 5 = 39,3p)
Kouluvarsojen laatuarvostelutilaisuus 20.10.2022: KV-II (6 + 2 + 1 + 1 + 3 + 17,5 = 30,5p)
Kouluratsastusjaoksen laatuarvostelutilaisuus 28.02.2025: KRJ-I (8 (8+8) + 40 + 25 + 21 + 15 = 109p)
VSR-CUP - 31.07.2024 - Varismäki - Vaativa B - 5/33
| Ominaisuuspisteet (KRJ) | Taso |
| 2485.68 | 6/5 |
11.02.2023 - Valmentajana Petra Onnela (omistaja)
Perjantaisen valmennusiltaman lepakkovuorossa ratsasti tänään Ella kymmenvuotiaalla suomenhevostammallaan Jalolla. Ruunikko oli jo pidemmän aikaa tehnyt tasaista tulosta helpon tason kouluohjelmissa, ja vaikka alun perin hevosen uumoiltiin jäävän tuolle tasolle loppuiäkseen, oli viime aikoina ilmoille noussut ajatus tamman kouluttamisesta aina vaativan tason luokkiin saakka. Temppurepertuaariin se ei toisi lisää kuin askeleessa esitettävät laukanvaihdot sekä sulkutaivutukset, minkä lisäksi liikkeet tulisi pystyä esittämään jo selvästi helppoja luokkia kootummalla hevosella. Ellalle nämä asiat olivat jo entuudestaan tuttuja, olihan hän uransa aikana ehtinyt valmistella lukuisia hevosia kyseiselle tasolle. Jalon kanssa haasteeksi tulisi kuitenkin todennäköisesti muodostumaan juuri kokoaminen, sillä ei-niin-ihanteellisen rakenteensa vuoksi tamman oli vaikea liikkua lyhyessä raamissa painon siirtämisestä takajaloilleen puhumattakaan. Toisaalta ruunikko oli tähänkin asti oppinut uudet asiat helposti ja yllättänyt kaikki sillä, miten helposti se pystyi suoriutumaan erilaisista liikkeistä rakenteestaan huolimatta. Tänään tarkoituksena oli ensi kertaa kokeilla, miten tamma suhtautuisi ajatukseen laukanvaihdoista.
Ella oli verrytellyt ratsunsa itsenäisesti jo edellisen valmennettavan tehdessä omia harjoitteitaan, joten vuoron vaihduttua pääsimme aloittamaan heti varsinaisen työskentelyn. Ratsastajan sanojen mukaan Jalo tuntui tänään virkeältä ja vähän leikkimieliseltäkin, mikä sopi päivän tarkoitusperiimme paremmin kuin hyvin. Aivan ensimmäiseksi halusin nähdä tamman reagoivan puolipidätteisiin kuten kuuluukin, joten Ella sai tehtäväkseen ratsastaa ympyrällä siirtymisiä sekä askellajien sisällä että niiden välillä. Kovin mallikkaita painonsiirtoja Jalo ei takaosalleen tehnyt, mutta muutoin se kuunteli tarkasti ratsastajaansa ja teki pyydetyt asiat kuuliaisesti. Samalla, kun jumppasimme hevosta vähän nopeammaksi ja herkemmäksi, pyrimme myös suoristelemaan sitä hieman, vaikka päivän vinoin hevonen Jalo ei missään nimessä ollutkaan. Tämän jälkeen ratsukko sai hengähtää lyhyiden välikäyntien verran, minkä jälkeen työskentelyssä siirryttiin laukka-käynti-laukka -siirtymisten pariin.
Ratsukko oli tottunut tekemään laukanvaihtoja käynnin kautta niin uralla, lävistäjällä kuin lyhyelläkin lävistäjällä, joten tehtävässä itsessään ei ollut mitään ihmeellistä. Tällä kertaa siirtyminen suoritettiin aina pitkällä sivulla, sillä siellä tulisimme myöhemmin kokeilemaan myös laukanvaihtoa suoraan askeleessa. Ensimmäisillä kerroilla Jalo siirtyi käyntiin vähän töksähtäen, mikä johtui Ellan tavasta varmistella ohjalla, ettei siirtyminen ajautuisi ohi pisteen. Kun ratsastaja uskalsi luottaa hevosensa kuuntelevan pidätteitä ilman käsijarruakin, tuli siirtymisistä sekä tasaisempia että sujuvampia. Laukannostoissa ei mitään ongelmaa ollutkaan, korkeintaan käyntiaskeleiden laatu olisi saanut olla tasaisempi vaihdon aikana. Vielä tässäkään vaiheessa Jalo ei näyttänyt kovin selkeitä puolieroja suuntaan tai toiseen, vaan se nosti kummatkin laukat tasapainoisesti ja pystyi myös tulemaan siirtymiseen hallitussa ja tasaisessa vastalaukassa, tosin selvempää kokoamista jäin vielä kaipaamaan jo siirtymistä edeltävään valmisteluvaiheeseen.
Uusien välikäyntien jälkeen oli vihdoin aika kokeilla laukanvaihtoa askeleessa. Tarkoitus oli tulla pitkälle sivulle kootussa myötälaukassa, ratsastaa lyhyt lävistäjä, jonka aikana hevonen valmisteltaisiin tulevaan liikkeeseen puolipidätteillä ja varsinainen vaihto esitettäisiin vasta toiselle pitkälle sivulle vastalaukassa saapuessa, jolloin seinän tuki auttaisi ratsukkoa selviytymään tehtävästi helpommin. Harjoitus aloitettiin oikeassa kierroksessa, sillä Ellan mukaan suunta oli hänelle itselleen helpompi. Ensimmäisellä yrityksellä Jalo hämmentyi kovasti saadessaan laukanvaihtoavut lävistäjän päättyessä ratkaisten tilanteen sitten kiireisellä vaihdolla muutaman raviaskeleen kautta. Toisella yrityksellä Ella oli itsekin tarkempi apujensa ajoituksen kanssa, jolloin Jalo meidän kaikkien yllätykseksi hypähtikin vasempaan laukkaan – ei puhtaasti, mutta yritti kuitenkin. Tästä hyvästä tamma ansaitsi välittömästi suuret kiitokset ja jälleen yhdet välikäynnit.
Vasempaan kierrokseen, joka ainakin sivustakatsojan silmin näytti Jalolle helpommalta suunnalta, vaadittiin muutama yritys enemmän ennen kuin laukanvaihtoa pystyi hyvällä mielikuvituksellakaan kutsumaan laukanvaihdon tapaiseksi. Ruunikko suomenhevostamma yritti kyllä joka kerta parhaansa, mutta sillä oli suuria vaikeuksia ymmärtää, mitä siltä tällä kertaa oikein yritettiin pyytää. Tilannetta ei auttanut sekään, että Ella oli vasemmassa kierroksessa ”väärään suuntaan” vino, jolloin hänen painoapunsa olivat ristiriidassa muiden apujen kanssa. Lopulta Jalo kuitenkin esitteli meille tasajalkaisen pupuloikan, joka jollain tavalla oli tulkittavissa laukanvaihdoksi, ja siihen olimme tältä erää enemmän kuin tyytyväisiä. Sovimme Ellan kanssa yhteistuumin, että vaihtoja harjoiteltaisiin toistaiseksi Jalon kanssa vain valvovan silmän alla, mutta että tehtävään valmistelevia harjoituksia, kuten käynnin kautta vaihtoja, loivia kiemuroita ja erilaisia kokoamisharjoituksia tamman kanssa saisi tehdä sielunsa kyllyydestä. Tältä pohjalta olisi vielä mahdotonta sanoa, tulisiko Jalosta koskaan vaativan tason kouluhevosta, mutta epätoivoisempiakin aihioita olen vuosien varrella nähnyt.
00.00.0000 - Kirjoittanut kirjoittaja
Tekstiä tekstiä tekstiä...