ERJ-I, HANN-II
Junggesellen kuvat © Gál Ildikó (with permission)
| Name | Junggeselle | Spitzname | Jesse |
| Züchten, Geschlecht | Hannoverinhevonen, ori | Widerristhöhe, Farbe | 168cm, ruunikonkimo |
| Geburtsdatum, -ort | 21.04.2016, Saksa | Alter | 13-vuotias |
| Ausbildung | Helppo A, re. 160cm, me. 100cm | Betonung | Esteratsastus |
| Züchter | Ulrich Knauer EVM | Eigentümer | Cherry, VRL-12299 |
Junggeselle oli yksi kolmesta tuontisukuisesta hannoverilaisesta, jotka ostin saman vuorokauden sisällä Dareen täydentämään siitoshevosten iloista joukkoa. Ori oli täydellinen lisä hevosiini, sillä vaikka se ei ollut vielä juuri ehtinyt kilpailla 160cm luokissa, oli se kuitenkin jo koulutettu kyseiselle tasolle saakka. Sen tasainen ja varma luonne, voimakas hyppy ja niin hurmaava katse saivat minut ehdottomasti haluamaan kyseisen hevosen talliini, eikä se ollut edes kalliimmasta päästä hankintojani. Vaikka Jesse tullaankin näkemään kilpakentillä ennen siitosorin leppoisaa elämää, on sen pääsääntöinen tehtävä meillä varmistaa arvokkaan sukunsa säilyminen jatkossakin estehevosten perimässä.
Jesse on ihanan älykäs ja kokenut kilpahevonen, jonka mielenrauha ei järky aivan pienistä asioita. Se kohtaa myös oudot asiat rohkean uteliaasti, eikä säiky sellaisia asioita, jotka normaalisti saavat puoliveriset hyppimään pitkin seiniä. Kaikki perustoimenpiteet sujuvat sen kanssa ongelmitta, ja onhan se hyvää pataa myös kengittäjien ja eläinlääkärien kanssa. Kimo ei ole järin tarkka sillä käytettävistä varusteista, mutta ratsastajan mukavuuden kannalta sille kannattaa pukea vipuvarrellinen kuolain ja martingaali myös sileäntyöskentelyyn. Taluttaessa Jesse on asiallinen, eikä se leijaile horisontin taakse vaikka bongaisikin muita hevosia näkökentästään. Kotona se on jopa hieman laiska kävelijä, mutta kilpailuissa ori marssii tarmokkaasti eteenpäin taluttajansa rinnalla. Matkustajana Jesse on rauhallinen ja se myös lastautuu helposti. Sen viereen voi huoletta laittaa myös tammoja, sillä se kyllä kunnioittaa väliseinää itsensä ja kaverin välissä, ja arvostaakin enemmän ruokaa kuin lajitoverinsa välitöntä läheisyyttä. Jessen ehkä ainoa huono puoli on sen kipuherkkyys, joka saa muuten niin järkevän miehen draamailemaan pieniäkin naarmuja kuin kuolisi niihin hetkenä minä hyvänsä. Se ontuu jokaista jalkoihinsa osunutta kolhua vähintään päivän, joten erityisesti kisareissuilla hoitaja saa jatkuvasti olla tarkkana ja suojaamassa hevosta mahdollisilta tapaturmilta niin matkojen aikana kuin karsinassakin.
Ratsain Jesse on kohtalaisen suoraviivainen ja helppo hevonen: se kääntyy ja jarruttaa ohjasavuista ja lähtee pohkeesta kyselemättä eteenpäin. Sileällä oria tuskin voi kuvailla herkäksi tai edes miellyttäväksi ratsuksi, mutta tekee se kuitenkin kaikki tarvittavat temput ainakin vähän sinnepäin. Kimon liikkeet ovat tasaisella melko vaatimattomat laukan kuitenkin erottuessa joukosta selvästi edukseen. Puoliverinen ei ole rungostaan järin notkea, mutta harva estehevonen kykeneekään yhtä letkeään tekemiseen kuin koulusuuntautuneet lajitoverinsa. Hyppäämisen Jesse kuitenkin taitaa erinomaisesti: se on varma, kokenut ja rehellinen suorittaja, jonka kyydissä lähes kuka tahansa kykenee havittelemaan menestystä. Kimon esteäly on vertaansa vailla, jolloin ratsastajan tehtäväksi jää huolehtia hyvien teiden sekä riittävän temmon ratsastamisesta. Valmennukset Jesse voi hypätä melko huolettomasti tehden välillä virheitäkin, mutta kilpailuissa se aistii jännittyneen ilmapiirin ja tsemppaa suoritukseen aina täysillä. Kotioloissa kimo on miellyttävän rento maastoratsu. Se pitää sekä pitkistä kävelyretkistä että railakkaammista laukkavedoista unohtamatta tietenkään pulikointia paikallisessa järvessä.
| i. Johannisbeere EVM hann, 170cm, trn |
ii. Johannisbrot EVM hann, 170cm, rtkm |
iii. Joghurtbecher EVM |
| iie. Prüfungen EVM | ||
| ie. Lustiges EVM hann, 172cm, rn |
iei. Lieferant EVM | |
| iee. Narkose EVM | ||
| e. Freifrau EVM hann, 168cm, mkm |
ei. Fehlerfrei EVM hann, 168cm, m |
eii. Fehlerhaft EVM |
| eie. Notfall EVM | ||
| ee. Tabelle EVM hann, 166cm, rnkm |
eei. Treppenhaus EVM | |
| eee. Ruhetag EVM |
Junggesellen isä Johannisbeere oli yksi aikansa lupaavimmista tulevaisuuden kilpahevosista. Orista alettiin leipoa tulevaa jalostusoria heti kolmevuotiaana, kun se ilmoitettiin arvioitavaksi hannoverinhevosten kantakirjaan. Viisivuotiaana ori hyväksyttiin myös fwb-, swb- ja dwb -kantakirjojen jalostukseen ja kahdeksanvuotiaaksi mennessä Johannisbeereä pystyi lisäksi hyödyntämään trakehnerinhevosten ja zangersheidejen kasvatuksessa. Monet estehevoskasvattajat pitivät oria mielenkiintoisena jalostusmateriaalina ja sen kesäkaudet kuluivatkin pitkälti tamma-asiakkaita palvellessa. Jalostuskäytön lisäksi hevosta kilpailutettiin esteratsastuksessa, joskin melko maltillisesti ja hevosta säästellen. Johannisbeeren omat tulokset olivat parhaimmillaankin vain 140 cm tasolta, mutta lukuisat orin nyt jo aikuisikään ehtineistä jälkeläistä ovat kiivenneet samalla tai jopa merkittävästi korkeammallekin tasolle saakka. Kilpakumppaneille jäi aikanaan Johannisbeerestä sellainen kuva, ettei ori vielä antanut kaikkeaan kilparadoille. Taloudellisesta näkökulmasta ruunikon seisottaminen siittolassa oli kuitenkin kannattavampaa kuin kilpailuttaminen, joten hevonen päädyttiin vetämään kokonaan pois urheilukäytöstä vain 12-vuotiaana. Tämän jälkeen Johannisbeereä kohtasi uskomattoman huonotuurinen tapahtumaketju, jonka vuoksi se jouduttiin lopettamaan vain päiviä ennen 14-vuotissyntymäpäiväänsä. Orin lopulliseksi jälkeläismääräksi jäi 351 varsaa kuuden eri kantakirjan alaisuudessa.
Junggesellen emä Freifrau oli estesukuinen ja itsekin esteradoilla menestyksekkäästi kunnostautunut siro puoliveritamma. Kimoa väritystä kantanut hannoverinhevonen syntyi eteläisessä Saksassa silloin nimellä Gestüt Vollmond toimineeseen pieneen siittolaan. Sen vanhemmat olivat kumpikin siittolan vakiasukkaita, eikä syntynyttä tammavarsaa siksi mielletty kotiinjättämisen arvoiseksi jalostusmateriaaliksi. Kaksivuotias Freifrau myytiin kilparatsastajalle nimeltä Karina Brunner, joka koulutti hevosesta itselleen pelin kansallisille kilparadoille. Lopullista kotia Brunner ei kuitenkaan tammalle tarjonnut, vaan myi sen kahdeksanvuotiaana tarjouskaupalla Antonia Raderille. Nainen nosti hevosen mukaan kansainvälisiin karkeloihin, joissa hevonen ehti vaikuttamaan neljän vuoden ajan. Kerättyään kokemusta ja osoitettuaan kyvykkyytensä 160 cm luokissa koitti Freifraun aika siirtyä sivuun kilpauralta. Tamma astutettiin ensimmäisen kerran zangersheideorilla nimeltä Livin’ La Vida Loca Z. Tämän yhdistelmän varsa myytiin jo kauan ennen syntymäänsä, jonka jälkeen tammalla tehtiin tilausvarsat sekä hannoverori Leroy Jetistä että kwpn-orista BJ’s Rock’n’Roll. Orivarsa Johannisbeerestä jäi Freifraun viimeiseksi jälkeläiseksi: tamma oli varsoessaan jo 20-vuotias ja selvästi aiempia tiineyksiään heikommassa kunnossa. Junggesellen vieroituksen jälkeen Freifrau nukutettiin ikiuneen, mutta se vaikuttaa vielä tänäkin päivänä sekä estehevosten sukutauluissa että legendana aikansa kilparatsastajien mielissä.
Johannisbeeren takaa löytyvät hevoset Johannisbrot ja Lustiges aloittivat kumpikin uransa puhtaasti kilpahevosina. Ne kävivät 3-6 -vuotiaina lävitse hyvin samankaltaiset koulutusohjelmat lähtien sisäänratsastuksesta Ian Tischnerin luona ja päättyen nuorten hevosten ikäluokkakilpailuihin. Johannisbrot jalostusarvosteltiin alustavasti jo nelivuotiaana, vaikka se myöhemmin vielä paransikin kantakirjapalkintoaan kilpailutuloksillaan. Lustiges kantakirjattiin vasta kilpauransa ehtoopuolella, jolloin sen siirtyminen siitoskäyttöön kolkutteli jo aivan oven takana. Johannisbrot teki tasaista työtä 130-160 cm luokissa usean vuoden ajan, kun taas Lustigesin kilpailutuloksissa oli enemmän ailahtelua: tamma teki erinomaiset kaudet 8- ja 10-vuotiaana, mutta notkahti tasoa alemmas sekä 9- että 11-vuotiaana. Lopullisesti Lustiges hyvästeli kilparadat täytettyään 13 vuotta. Se myytiin merkittävällä summalla suureen saksalaissiittolaan, jossa hevonen nähtiin arvokkaana panostuksena seuraavan sukupolven urheiluhevosia ajatellen. Johannisbrotin loppusijoituspaikka oli huomattavasti pienempi talli aivan Saksan itärajalla. Ori oli kyllä kuumaa kamaa estehevosjalostuksessa, mutta omistajien päätöksellä sitä käytettiin siitokseen hyvin rajallisesti. Jälkeläisiä kimolle puoliveriselle syntyi yhteensä 75 kappaletta: Johannisbrotin jälkikasvua tarkastellessa voidaankin todeta laadun korvanneen määrän. Ori jouduttiin lopettamaan 16-vuotiaana sen sairastuttua vakavaan koliikkiin, jota ei leikkaushoidollakaan pystytty selättämään. Lustiges löydettiin 24-vuotiaana kuolleena karsinastaan ehkä sydänkohtauksen saaneena. Samalla kuoli myös viimeisillään olleen tamman viimeinen jälkeläinen; eläviä varsoja hevosesta jäi kuitenkin kuusi kappaletta, mikä on kilpakäytössäkin olleelle puoliveritammalle jo melko vaikuttava määrä.
Freifraun isäksi tunnistettu Fehlrefrei oli kova tekijä omana aikanaan: esteuran saavutusten lisäksi orin tiedettiin ottaneen osaa myös kenttäkilpailuihin, ja vaikka menestys sivu-uralla ei esteratsastukseen verrattuna kovin merkittävää ollutkaan, kertoi se kuitenkin paljon mustan hannoverinhevosen monipuolisuudesta ja kestävyydestä. 14-vuotisen kilpauran lisäksi Fehlerfrei ehti toimia kymmenen vuoden ajan siitosorina ja nauttia muutaman vuoden verran vielä eläkepäivistäänkin. Pitkäikäinen, lähes kolmekymppiseksi elänyt ori tunnetaan paitsi lukuisista world cup -osallistumisistaan, myös olympiadebyytistään yhdessä Finn Högerin kanssa. Paljon nähneelle ja huomattavasti menestystä niittäneelle estehevoselle riitti jalostusmarkkinoilla kysyntää, niin että hevosen lopullinen jälkeläismäärä huitelee jossain kuuden ja seitsämänsadan välillä. Fehlerfrei jätti jälkeensä useita merkittäviä kilpa- ja siitoshevosia, kuten tammat Fitfrei sekä Rosentango ja siitosori Führerin. Freifraun emä Tabelle oli erittäin lupaavalla suvulla varustettu estehevosen alku, joka valitettavasti loukkaantui vain viisivuotiaana. Pahasti revennyt koukistajajänne, pirstaloitunut puikkoluu sekä muut pienemmät vammat varmistivat sen, ettei Tabellea ikinä päästy näkemään kilparadoilla. Kimon hannoverinhevosen siitosura oli kuitenkin merkittävä tamman jättäessä maailmaan yhteensä 10 jälkeläistä, kuusi oria sekä neljä tammaa. Tabellen jälkeläisille tyypillistä olivat siro, joskus jopa suorastaan hento rakenne, sekä valtava kapasiteetikkuus esteratsastuksessa. Tabelle lopetettiin 21-vuotiaana sen jäätyä jo toiselta kaudelta tyhjäksi.
| t. Elegance Dare | EV-II | e. Wasserlilie |
| o. Payback Dare | EV-II | e. Miami Beach |
| t. Icelyn Dare | EV-I | e. Ismeralda |
ERJ:n alaisia sijoituksia yhteensä 49kpl.
|
|
28.02.2022 - Hannoverinhevosten laatuarvostelu - (7 + 20 + 20 + 40 + 15 = 102p) - HANN-II
31.05.2022 - Estehevosten laatuarvostelu - (8 + 40 + 20 + 20 + 15 = 103p) - ERJ-I
05.08.2018 - Rataharjoitus - omistaja - 217 sanaa
Jesse oli päivän kilpailuharjoituksessa melko hyvässä vedossa, vaikka olikin tehnyt rankan viikon ensin maajoukkuevalmennuksissa ja sitten vielä Victor Hopferin esteklinikassa. Tarkoitus ei suinkaan ollut polttaa hannoverinhevosta loppuun, mutta jostain syystä kaikki Jesselle loistavasti sopineet treenimahdollisuudet olivat nyt sattuneet samalle viikolle. Orin peruskunto vaikutti kuitenkin oletettuakin paremmalta, sillä vaikka välillä oltiin käyty äärirajoilla ja palautumiselle oli jäänyt niukasti aikaa, ei kimo puoliverinen vaikuttanut olevan liian väsynyt tai merkittävästi maitohapoilla. Verryttelyssä Jesse tuntui jopa yllättävän terävältä, ottaen huomioon että oma suorittamiseni oli vähän turhan vetelää ja huolimatonta. Omissa jaloissani rankka viikko tuntui painavan, mikä johti siihen, että tekemiseni laatu kärsi hurjasta motivaatiosta huolimatta laadullisesti.
Estekorkeus pidettiin tänään todella maltillisena, radan suurimmatkin esteet olivat niukasti 130cm korkeudessa, eikä pituusesteistä ensimmäinenkään ollut tappiinsa saakka venytetty. Radalle lähtiessä Jesse tuntui melko miellyttävältä, vaikka toivomani terävyys hevosesta sillä hetkellä puuttuikin. Syyn puuttuvalle palolle tiesin olevan yksinkertaisesti siinä, ettei ilmassa leijunut nyt kilpailupaikoille tyypillistä odottavaa ja hieman paineistunuttakin ilmapiiriä. Hyppääminen tuntui kuitenkin sujuvan, sillä 12 esteen ja 15 hypyn rata sujui paitsi virheettömästi, myös ilman suurempia ongelmia. Omalta osaltani olisin voinut tsempata paljon muun muassa tasapainottamalla ratsuani paremmin, mutta anteeksiantavana konkarina Jesse kyllä paikkasi töpeksimistäni kiltisti. Fiilis koko viikosta oli iloinen: ori tuntui olevan erinomaisessa vedossa, tekevän mielellään ja osaavansa radoilla vaadittavat asiat, niin että se oli enemmän kuin valmis starttaamaan kilpauransa ihan kunnolla.
20.01.2022 - Jälkeläiskatsaus - omistaja - 119 sanaa
Junggeselle hommattiin taloon siitosoriksi, vaikka se ehtikin tehdä muutaman kuukauden verran töitä myös kilpakentillä. Ensimmäiset jalostusvalinnat olivat kuitenkin selvillä heti ensimmäisestä päivästä lähtien: oria tultaisiin käyttämään sekä Wasserliliellä että Miami Beachilla. Ensimmäisen tamman kanssa yhdistelmältä haettiin palvelualtista luonnetta ja kestävyyttä, toisen tamman kanssa samojen asioiden lisäksi myös hieman lisää korkeutta. Onnistuneiden varsojen Elegancen (EV-II) sekä Paybackin (EV-II) jälkeen minulle jäi kuitenkin vielä tunne, että Jessellä olisi antaa puoliverijalostukseen vielä hieman enemmän. Päädyin käyttämään jo iäkkäämmän orin siementä vielä Ismeraldalle, jonka lopputuloksena syntyi täydellisyyttä hipova tamma Icelyn (EV-I). Kimon hannoverinhevosen viimeiseksi jäävässä jälkeläisessä yhdistyivät niin Jessen kuin Aadankin parhaat puolet, jolloin lopputuloksena oli korrektirakenteinen, hyväpäinen ja estelahjakas urheiluhevonen. Ei ollenkaan huono saavutus hevoselta, joka ostohetkellä ei muita kasvattajia juuri kiinnostanut.
02.08.2018 - Estevalmennus - Victor Hopfer (omistaja) - 431 sanaa
Esteklinikan demoon tuli hakemuksia useita kymmeniä; mukaan pääsevien ratsukoiden valinta ei ollut helppoa, mutta ratsukko Cherry – Junggeselle oli kuitenkin sellainen, jonka ehdottomasti halusin mukaan. Ori oli paitsi suvullisesti mielenkiintoinen nähtävyys yleisön eteen, myös vielä kilpakentillä melko tuntematon nimi. Cherryn nimi sen sijaan oli estepiireissä hyvin tiedossa, mikä toivottavasti herättäisi yleisön mielenkiinnon ratsukon edesottamuksiin.
Klinikkapäivä valkeni aurinkoisena ja ratsukot saapuivat paikalle iloisella mielellä. Katsoin aamulla ratsukoiden areenaan tutustumista ja verryttelyä tehden tulevaa demoa varten pieniä havaintoja jokaisen tekemisistä. Junggesellen mielsin melko miellyttämisenhaluiseksi ja kokemukseensa nähden kypsäksi hevoseksi, jota luotsasi paljon kilometrejä ratsastanut estepuolella hyvinkin kokenut Cherry. Ratsukon pariksi erilaisia sarjoja ja niiden ratsastamista esittelemään olin valinnut Heta Koiviston yhdessä fwb-ori Orlando Bluen kanssa. Hevosista kimo Junggeselle oli tasainen mutta aavistuksen hidas hevonen, kun taas Orlandossa riitti ruutia yhdelle naiselle pideltäväksi. Tulevasta demosta minulla oli hyvä kutina: hevoset olivat riittävän erilaisia jotta harjoitukseen saataisiin useita näkökulmia, ja ratsastajat olivat riittävän kokeneita, jotta demoon saataisiin demoa oikeasti myös mahdutettua.
Showtime Cherrylle ja Hetalle koitti varttia vaille yhdeltä keskellä päivää. Areenalle oli ratsastettu yhteensä neljä erilaista sarjaa: neljän askeleen linjalla olevat kaksoissarjat, joista ensimmäinen oli yhden askeleen pysty-pysty -sarja ja toinen kahden askeleen okseri-okseri. Lävistäjälle oli rakennettu kolmoissarja, joka suunnasta riippuen oli joko pysty-pysty-okseri tai sama toisinpäin. Askeleita kumpaankin väliin mahtui tällä kertaa vain yhden laukan verran. Neljäs sarja oli rakennettu toiselle pitkälle sivulle: se koostui trippelin lisäksi kahdesta laukka-askeleesta ja harvasta pystystä. Estekorkeudet olivat aluksi melko maltilliset, vaikka tavoitteena olikin korottaa esteet noin metristä aina 140-150cm korkeuksiin saakka. Aluksi ratsukot pääsivät kuitenkin ottamaan tehtäviin tuntumaa pienemmillä korkeuksilla, ja samalla yleisö pääsi hieman perille edessään olevien ratsukoiden vahvuuksista ja heikkouksista.
Junggesellelle tehtävät tuntuivat olevan sopivan haastavia ja esiintyminen yleisön edessä oikein mieluisaa touhua. Cherry teki pyytämiäni harjoituksia sopivan rempseästi innostaen tasaluontoista oriaan parhaansa mukaan vähän räväkämpiin suorituksiin. Esteiden ylittäminen ei ollut Junggesellelle vaikeaa, ei myöskään oikeiden askelmäärien tekeminen tai tasapainossa pysyminen. Vaikeaa oli tehdä tehtäviä nopealla tahdilla, ottaa pieniä riskejä ajan säästämiseksi ja ylipäätään nopeuttaa hevosen hyppyä merkittävästi. Orin estetekniikka oli luonnostaan selvästi toista demohevosta hitaampi, mikä tietysti näytti yleisölle hienosti, miten erilaisilla hevosilla joutui painimaan erilaisten ongelmien kanssa.
Esteiden korotus ei ollut Junggesellelle ongelma, se hyppäsi virheettömästi vielä tapissakin olevia esteitä. Orin tarkkuus mahdollisti Cherryn istunnan viilaamisen demomielessä: yleisö pääsi hyvin konkreettisesti näkemään, mitä merkitystä ratsastajan painopisteellä, tasapainolla ja yleisellä habituksella oli hevosen hyppäämiseen. Junggeselle oli sen verran rehellinen ja yritteliäs loppuun saakka, että mitään estevirheitä emme päässeet esittelemään, mutta hyppyjen laadussa oli kuitenkin selvää eroa silloin, kun Cherry esimerkiksi kiirehti ylävartalonsa kanssa tai tuuppasi ratsunsa istunnallaan liian lähelle esteitä. Kokonaisuudessaan demo oli mielestäni onnistunut tarjoten eväitä tulevaisuutta varten paitsi yleisölle, myös demoratsukoille itselleen.