Nallekarkki

VH16-018-2782


Nallekarkin kuvat © AK

Kutsumanimi Nalle Syntymäaika, -paikka, ikä 15.07.2012, Suomi, 23-vuotias
Rotu Suomenhevonen Sukupuoli Ori
Väri Tummanrautias Säkäkorkeus 156cm
Koulutus Vaativa B, 100cm, CIC1 Painotus Yleispainotus
Kasvattaja Vilikkalan Suomenhevoset EVM Omistaja Cherry, VRL-12299

20.11.2020: SLA-I
14 (3+8+3) + 21 + 19 + 20 + 20 = 94p)

Bronze Premium -stallion (75%)
2 Star Prospect (942p)

Nalle ei ole mikään ratsastuskoulun sisäänvetotyyppi: sen nyrpeä ilme ja raskas käytös suorastaan kannustavat kääntymään kannoillaan. Persoonallisuudestaan huolimatta ori on menestyjätyyppiä, eikä se jätä peliä koskaan kesken. Hevonen on pitkälle koulutettu ja tasainen suorittaja, mutta mitään se ei anna ilmaiseksi. Ei mitään.

Rautias on ehdottomasti sidottava kiinni kaikissa käsittelytilanteissa, sillä se osaa halutessaan olla ilkeä. Ei vihainen käytös suomenhevoselle varsinaisesti tyypillistä ole, mutta sillä on tapana ilmaista itseään hyvin selväsanaisesti. Nalle tietää ja tuntee kaikki sille tehtävät toimenpiteet vuosikymmenten kokemuksella, mutta se ei tarkoita, etteikö ori silti jaksaisi niitä silloin tällöin kyseenalaistaa. Normaalisti hevosen saa varustettua melko jouhevasti, mutta toisinaan pelkkä satulan tuominen sen näkökenttään saa aikaiseksi voimakkaan puolustusreaktion. Vuosien saatossa Nallea on tutkittu eläinlääkärin toimesta lukuisia kertoja, usein pelkästään sen kiukkuisen käytöksen vuoksi, mutta pienintäkään vikaa suomenhevosesta ei ole koskaan onnistuttu löytämään. Ori ei pidä muista hevosista, eikä sitä siksi voi hoitaa tai kuljettaa aivan kiinni lajitovereissaan. Taluttaessa sillä on hyvä käyttää ketjunarua, eikä vieraissa paikoissa seikkailessa raipan pitäminen mukana ole millään asteella hätävarjelun liioittelua.

Ratsastaessa Nalle on suhteellisen motivoitunut ja sisukas puurtaja, muttei missään nimessä automaatti tai opetusmestari. Ori osaa sileällä suuren repertuaarin eri liikkeitä, mutta esittää ne vain, mikäli ratsastaja niitä riittävän napakasti ja korrektisti osaa pyytää. Selässä huojuva ja apujenkäyttönsä kanssa suurinpiirteinen pilotti saa Nallen nopeasti kyllästymään elämäänsä, eikä sitä sen jälkeen olekaan enää kovin helppoa saada tekemään yhteistyötä. Vaikka rautias onkin yleensä hieman hitaasti käynnistyvää mallia, voi se tunnelmaan virittäytyessään innostua jopa juoksemaan vaivihkaa pois avuilta. Parhaimmillaan Nalle on silloin, kun ratsastaja on ammattilainen ja tehtävät pysyvät riittävän vaihtelevina ja motivoivina: ori saa energiaa tekemiseensä onnistumisista ja kehuista, eikä se jaksa keskittyä pitkiä aikoja yhden asian pilkuntarkkaan hinkuttamiseen.

Hyppääminen Nallen kanssa on vuosien saatossa tasoittunut valtavasti, ja homma lukeutuukin nykyään jo lähes turvallisten aktiviteettien listaan. Rautiaalla riittää potentiaalia jopa kansallisiin luokkiin saakka, ja valtavan itsevarmuutensa puolesta hevonen voisi startata vaikka heti maailmankiertueella saakka. Orin estetekniikka on kehittynyt valtavasti sen nuoruusvuosista, ja vaikka kehityskohtia yhä löytyykin, on sen hyppytyyli kuitenkin omalle tasolleen aivan riittävä. Valtavan egonsa vuoksi Nalle päätyy toisinaan vaaratilanteisiin arvioidessaan omat taitonsa ratsastajaansa korkeammiksi, mitä seuraava kommunikaatiokatkos yleensä johtaa esteiden sekaan päätymiseen. Kova kolaus palauttaa hevosen kuitenkin yleensä nopeasti takaisin maan pinnalle, jolloin ratsukon välinen yhteys palautuu ja homma pääsee jatkumaan. Maastossa Nalle on usein melko reipas, mutta kuitenkin liikennevarma sekä tasainen etenijä. Seuraa seikkailuillensa ori ei kaipaa, vaan eniten se nauttii omasta loistavasta seurastaan, sekä Suomen luonnon tarjoamasta rikkeettömästä rauhasta.


Suku & jälkeläiset

i. Pelimies EVM
sh, 160cm, prt
ii. Viiksivallu EVM
sh, 154cm, rt
iii. Mursumies EVM
sh, 155cm, klm
iie. Sesonkituote EVM
sh, 152cm, sysrt
ie. Yllin Kyllin EVM
sh, 163cm, prn
iei. Tähtiaines EVM
sh, 160cm, rn
iee. Tanttaralla EVM
sh, 169cm, trt
e. Kettukarkki EVM
sh, 155cm, trt
ei. Pikku-Ipana EVM
sh, 154cm, rt
eii. Miehuuskoe EVM
sh, 159cm, trt
eie. Lumihiutale EVM
sh, 152cm, rtkm
ee. Kettutyttö EVM
sph, 146cm, prt
eei. Lisäaika EVM
sh, 153cm, klrt
eee. Solakka EVM
sh, 155cm, tprt

i. Pelimies oli varsinainen kotitallinsa kiusankappale, jonka kovapäisyys tunnettiin aina naapurikunnissa saakka. Tätä samaa voimakastahtoisuutta ori periytti myös kaikille kahdelle jälkeläiselleen – jostain kumman syystä tätä suurempaa kiinnostusta ei tammanomistajilla hankalaluontoiseen punarautiaaseen riittänyt. Ratsastuksellisesti hevosessa riitti kapasiteettia lajiin kuin lajiin sen parhaimpien sijoitusten ollessa aina mestaruustasolta saakka. Pelimies lopetettiin jo nuorena, vain 13-vuotiaana, kun sen lopulta myönnettiin olevan liian vaarallinen eteenpäin myytäväksi, mutta myös elämään nykyisellä omistajallaan.
ii. Viiksivallu oli voimakastahtoinen, joskin kaikeksi onneksi melko pienikokoinen rautias suomenhevonen. Ori oli oikea voimanpesä, joka peittosi vastustajansa kilpailuissa periksiantamattomuudellaan ja tahdonvoimallaan. Hevonen ei ollut minkään sortin liitokavio, mutta sitäkin uskollisempi pitkäaikaiselle omistajalleen ja ratsastajalleen Helena Penttilälle. Viiksivallun tavaramerkkinä oli sen hurja tapa keulia kynttiläksi takajaloilleen, ja eräänä epäonnisena tammikuun iltana se samaista temppua esitellessään liukastui, kaatui ja taittoi rytäkässä niskansa kuolettavasti. Viiksivallu oli kuollessaan 14-vuotias, ja sen kotitallissa kasvoivat tuohon aikaan sen 2- ja 3-vuotiaat pojat, jotka jäivät jatkamaan jollain asteella legendaarisen isänsä jalanjäljissä.
ie. Yllin Kyllin, tutummin ihan vain Ulla, oli aivan uskomattoman kiltti ja sympaattinen punaruunikko suomenhevostamma. Se teki leipätyönsä ratsastuskoulun tunneilla, mutta kilpaili myös amatööriratsastajien kanssa säännöllisesti karkeloissa ympäri Suomen. Ullan parasta osaamisalaa oli ehdottomasti kouluratsastus, mutta mielenvirkistykseksi se starttaili silloin tällöin myös pieniä esteluokkia. Tamma astutettiin elämänsä aikana vain kerran, sillä yrittäjällä ei ollut minkäänlaista mielenkiintoa pitää Ullaa poissa tuntikäytöstä yhtään pidempään kuin tarve vaati. Yllin Kyllin lopetettiin vasta 25-vuotiaana, kun kaviouraa kierretyt kilometrit alkoivat toden teolla painaa sen vanhoja niveliä.
iii. Mursumies oli käsiteltäessä varsinainen hurjimus, mutta ratsastaessa kunnolla tossun alla. Orilla oli raivostuttava tapa kuoputtaa aina ja joka paikassa, ja erityisesti karsinassa se oli uhkaava ja yritti käydä tunkeilijoiden päälle. Silti saadessaan ratsastajan selkäänsä siitä kuoriutui kenttäratojen kuningas, jonka voittosumma hyvitti pitkälti hevosenhoitajansa sairaalakulut.
iie. Sesonkituote oli pitkän ravijalostuksen lopputulos, mutta tamman jalat eivät kestäneet kuin hädin tuskin 3-vuotiskauden. Näin ollen sen ennätykseksi jäi varsin vaatimaton 44,8aly, jonka jälkeen tammaa yritettiin ratsuksi. Jänteet vain jatkoivat paukkumistaan, joten lopulta Sessu vietti elämänsä aina parikymppiseksi saakka siitoskäytössä jättäen maailmaan sekä ravureita että ratsuja.
iei. Tähtiaines oli potentiaalinen kenttähevonen varustettuna valtavalla sydämellä. Sen ura oli kuitenkin melko vaatimaton sen päätyessä lapsiratsastajan käsiin. Oletettavaa olikin, ettei tämä saa nostettua oria sen ansaitsemalle tasolle, ja lopulta vain muutama tammanomistaja näki ei kovin kehuttavien tulosten läpi orin potentiaalin ja hurmaavan luonteen, joita se jätti jälkeläisilleenkin.
iee. Tanttaralla oli huomattavan suurikokoinen tamma, jonka rakenteessa oli kuitenkin paljon merkittäviä epäkohtia, joiden takia sitä ei oikein ikinä saatu laitettua satulaan. Tamma koulutettiin ajolle ja se veti muutamia kertoja vuodessa kärryjä, mutta muuten Rallan elämä oli varsin leppoisaa seuraneitinä olemista. Hieman vanhempana tamma astutettiin muutaman kerran ennen sen lopettamista lisääntyneiden kipujen johdosta.

e. Kettukarkki oli tasaisen varma suorittaja, jolla kuitenkin oli joitain tammoille tyypilliseksi miellettyjä piirteitä. Hevosen perusilme ei koskaan ollut kovin iloinen, mutta se ei tarkoittanut, etteikö rautias olisi ottanut työtään parempana harrasteratsuna hyvin tosissaan. Kettukarkki oli usein niin koulu- kuin estepuolellakin kiinni sijoituksissa, ja osasi se tarpeen vaatiessa vetää myös kärryjä sivistyneen asiallisesti. Tamma teki elämänsä aikana kaksi varsaa: pienehkön punarautiaan tammavarsan Rafistelista, sekä Nallekarkin Pelimiehestä. Kettukarkki lopetettiin sen täytettyä 22 vuotta vanhuuden tuomien pienten, mutta jatkuvasti lisääntyvien vaivojen takia.
ei. Pikku-Ipana oli melkoinen persoona: käsiteltäessä ori oli mitä suloisin ja rakastettavin mammanmussukka, mutta ratsastaessa rautias oli pelkkää tulta ja tappuraa. Hevonen oli hyvin vaativa ratsu, jonka kanssa vain aniharva tuli edes kohtalaisesti toimeen. Ipanassa riitti voimaa, jonka suitsiminen ratsastajan käyttöön vaati kirjaimellisesti verta, hikeä ja kyyneliä. Pikku-Ipanan laji oli yksiselitteisesti esteratsastus, vaikka joitain helppoja koululuokkia sen kanssa joskus kokeiltiinkin. Jälkikasvua orille syntyi kolmena vuonna yhteensä 15 kappaletta, jokainen jälkeläisistä hieman isäänsä tasapainoisempia yleishevosia. Pikku-Ipana lopetettiin sen saavutettua kunnioitettavan 30 vuoden iän: ori päästettiin ikuiseen lepoon samana päivänä ensimmäisen morsiamensa Flikan kanssa, ja kaksikko myös haudattiin yhteiseen hautaan.
ee. Kettutyttö oli varsin epäonninen suomenhevostamma: se sai taistella hengestään ensimmäisen kerran vain tunteja syntymänsä jälkeen emänsä Solakan menehdyttyä varsomisesta johtuviin komplikaatioihin. Varsominen oli ollut raju ja vaurioittanut heiveröisen hevoslapsen kaularankaa pysyvästi. Nopeasti kävi selväksi, ettei pienikokoiseksi jääneestä orpovarsasta olisi ratsukäyttöön. Se eleli kuitenkin joitain vuosia seurahevosena ja siitostammana, olihan hevosella kiva suku ja ystävällisen kiltti luonne. Yhteensä punarautias sai kolme jälkeläistä, kunnes se lopetettiin 7-vuotiaana rangan rakennemuutosten alkaessa selvästi kipuilemaan.
eii. Miehuuskoe oli jo hieman liiankin pitkälle jalostettu kilpahevonen. Liikettä ja potentiaalia hevosessa riitti, mutta suomenhevosen hidas kasvu ja räjähdyspisteessä ollut pääkoppa ei ollut kovin onnistunut tai turvallinen yhdistelmä. Miska rikkoikin itsensä jo ennen kuin sitä edes saatiin satulaan, ja ori viettikin elämänsä pitkälti oloneuvoksena. Vanhoilla päivillään hevonen ruunattiinkin, mutta ei siitä niin myöhäisessä vaiheessa ollut enää apua luonteen tasoittumiseen.
eie. Lumihiutale oli perinteinen suomenratsu: jykevä ja itsepäinen. Se ei ollut mikään esteratojen kuningatar tai kouluratojen liitokavio, mutta tasapaksulla suorittamisellaan se silloin tällöin menestyi kilpailuissakin. Erityisesti Lumi kunnostautui työajossa, johon se oli rakenteensakin puolesta oikein passeli. Varsoilleen rodun perikuva periytti erityisesti periksiantamatonta luonnettaan.
eei. Lisäaika oli nuorena poikana lupaava ravihevonen, mutta radalla sattuneen onnettomuuden jälkeen ei orille uskallettu enää kokeilla kärryjä perään - sen verran pahaa jälkeä oltiin saatu jo aikaan. Hieman yllättäen täysin ravitaustaisesta Leksasta kuoriutuikin näppärä esteratsu, joka niitti hieman mainettakin. Ei se tekniikaltaan ihmeellinen ollut, mutta voimaa oli kuin pienessä kylässä. Luonteeltaan ori oli varsin miellyttämisenhaluinen, joka sen onnettomuuden jälkeen pelastikin piikiltä. Myöhemmin Leksa kuitenkin lopetettiin vanhuuden vaivojen takia.
eee. Solakan elämä oli lyhyt, mutta varsin tapahtumarikas. Nuorena varsana harrastelijan kasvattelun tulos myytiin huutokaupassa täysin alihinnoiteltuna eteenpäin, josta alkoikin hevosen alamäki. Se päätyi kiertoon, kunnes kolmevuotiaana päätyi pysyvään kotiin. Laitumella tulleen jännevamman seurauksena edessä oli pitkä sairasloma, jonka aikana Solakka astutettiin. Valitettavasti ensimmäinen varsominen jäi tamman viimeiseksi sen menehtyessä komplikaatioihin lähes vieden varsan mukanaan.

Jälkeläiset

Syntymäpäivä Sukupuoli Nimi Saavutukset Emä Omistaja
31.05.2017 Ori Karkin Kiro Pr. Noitapilli Cherry, VRL-12299
01.09.2017 Tamma Soarinin Timanttikimara Raivotar Eveliina, VRL-13356

Kilpailukalenteri

KRJ:n alaiset sijoitukset (46 kpl)

11.01.2017 Romilly Helppo C 4/69   12.02.2017 Kievarinkujan Suomenhevoset Helppo A 2/60
12.01.2017 Fiktio Helppo C 3/40   17.02.2017 Faodail Stud Helppo A 2/38
15.01.2017 Fiktio Helppo C 4/40   21.02.2017 Romilly Helppo A 2/40
16.01.2017 Romilly Helppo C 2/69   21.02.2017 Faodail Stud Helppo A 6/38
13.02.2017 Romilly Helppo C 6/45   22.02.2017 Romilly Helppo A 1/40
16.02.2017 Romilly Helppo C 6/45   09.02.2017 Teilikorpi Vaativa B 5/50
05.01.2017 Ruuvalli Helppo B 1/30   10.02.2017 Teilikorpi Vaativa B 5/50
05.01.2017 Ruuvalli Helppo B 4/30   16.02.2017 Kievarinkujan Suomenhevoset Vaativa B 7/56
07.01.2017 Ruuvalli Helppo B 4/30   18.02.2017 Kievarinkujan Suomenhevoset Vaativa B 4/50
09.01.2017 Ruuvalli Helppo B 5/30   18.02.2017 Kievarinkujan Suomenhevoset Vaativa B 6/56
11.01.2017 Hengenvaara Helppo B 9/82   25.02.2017 Teilikorpi Vaativa B 1/50
12.01.2017 Fiktio Helppo B 2/50   25.02.2017 Kievarinkujan Suomenhevoset Vaativa B 1/30
15.01.2017 Romilly Helppo B 3/40   26.02.2017 Kievarinkujan Suomenhevoset Vaativa B 5/30
18.01.2017 Hengenvaara Helppo B 4/50   27.02.2017 Kievarinkujan Suomenhevoset Vaativa B 3/30
26.01.2017 Kievarinkujan Suomenhevoset Helppo B 3/50   28.02.2017 Kuuralehdon hevostila KRJ-CUP Vaativa B 9/182
27.01.2017 Hengenvaara Helppo B 3/50   13.05.2017 Fiktio Vaativa B 4/40
28.01.2017 Kievarinkujan Suomenhevoset Helppo B 2/50   21.05.2017 Kilpakeskus Stewart Vaativa B 3/75
02.02.2017 Kievarinkujan Suomenhevoset Helppo B 3/50   23.05.2017 Kilpakeskus Stewart Vaativa B 7/75
06.02.2017 Kievarinkujan Suomenhevoset Helppo B 4/50   23.05.2017 Adina Vaativa B 1/19
12.02.2017 Kievarinkujan Suomenhevoset Helppo B 2/50   27.05.2017 Fiktio Vaativa B 6/40
02.02.2017 Faodail Stud Helppo A 4/38   29.05.2017 Kilpakeskus Stewart Vaativa B 4/75
08.02.2017 Faodail Stud Helppo A 1/38   03.06.2017 Ratapihan Ratsutalli Vaativa B 2/30
11.02.2017 Faodail Stud Helppo A 2/60   10.06.2017 Mörkövaara Vaativa B 3/30

ERJ:n alaiset sijoitukset (62 kpl)

01.01.2017 Cadogan Ponies 70cm 6/40   09.02.2017 Bellgrove 90cm 4/30
02.01.2017 Cadogan Ponies 70cm 6/40   10.02.2017 Bellgrove 90cm 5/30
03.01.2017 Cadogan Ponies 70cm 6/40   16.02.2017 Metsovaara 90cm 6/40
03.01.2017 Cadogan Ponies 70cm 1/40   24.02.2017 Romilly 90cm 1/40
05.01.2017 Cadogan Ponies 70cm 4/40   24.02.2017 Romilly 90cm 3/43
06.01.2017 Cadogan Ponies 70cm 1/40   27.02.2017 Romilly 90cm 3/43
09.01.2017 Cadogan Ponies 70cm 3/40   01.02.2017 Ros Cirein 100cm 5/30
12.01.2017 Cadogan Ponies 70cm 6/40   03.02.2017 Ros Cirein 100cm 3/30
12.01.2017 Romilly 70cm 1/54   03.02.2017 Ros Cirein 100cm 3/30
12.01.2017 Cadogan Ponies 70cm 3/40   04.02.2017 Turmeltaja 100cm 4/30
13.01.2017 Cadogan Ponies 70cm 3/40   04.02.2017 Turmeltaja 100cm 4/30
15.01.2017 Cadogan Ponies 70cm 3/40   06.02.2017 Turmeltaja 100cm 4/30
15.01.2017 Cadogan Ponies 70cm 2/40   07.02.2017 Turmeltaja 100cm 2/30
17.01.2017 Cadogan Ponies 70cm 3/40   07.02.2017 Ros Cirein 100cm 1/30
17.01.2017 Cadogan Ponies 70cm 6/40   08.02.2017 Ros Cirein 100cm 1/30
19.01.2017 Cadogan Ponies 70cm 3/40   09.02.2017 Ros Cirein 100cm 3/30
20.01.2017 Cadogan Ponies 70cm 6/40   10.02.2017 Turmeltaja 100cm 4/30
26.01.2017 Romilly 70cm 4/28   12.02.2017 Järnbyn hevoskeskus 100cm 2/30
06.01.2017 Romilly 80cm 6/69   16.02.2017 Romilly 100cm 6/60
25.01.2017 Romilly 80cm 2/46   17.02.2017 Teilikorpi 100cm 5/40
27.01.2017 Romilly 80cm 2/46   20.02.2017 Kievarinkujan Suomenhevoset 100cm 3/30
28.01.2017 Romilly 80cm 2/46   21.02.2017 Romilly 100cm 3/65
01.02.2017 Vaaranmaan Suomenhevoset 80cm 3/30   22.02.2017 Kievarinkujan Suomenhevoset 100cm 2/30
05.02.2017 Vaaranmaan Suomenhevoset 80cm 3/30   24.02.2017 Romilly 100cm 6/65
07.02.2017 Vaaranmaan Suomenhevoset 80cm 3/30   25.02.2017 Kievarinkujan Suomenhevoset 100cm 1/30
16.01.2017 Susiraja 90cm 3/30   25.02.2017 Hirvitammi 100cm 2/14
16.01.2017 Järnbyn hevoskeskus 90cm 3/40   25.02.2017 Vaaranmaan Suomenhevoset 100cm 5/40
19.01.2017 Susiraja 90cm 3/30   28.02.2017 Vaaranmaan Suomenhevoset 100cm 2/40
21.01.2017 Järnbyn hevoskeskus 90cm 6/40   28.02.2017 Romilly 100cm 2/65
05.02.2017 Kilpakeskus Reiter 90cm 5/30   04.03.2017 Vaaranmaan Suomenhevoset 100cm 6/40
08.02.2017 Järnbyn hevoskeskus 90cm 1/30   31.05.2017 Ventos ERJ-CUP 100cm 7/193

KERJ:n alaiset sijoitukset (45 kpl)

24.01.2017 Mörkövaara Aloittelijaluokka 3/18   18.04.2017 Stratocaster CIC1 4/21
25.01.2017 Mörkövaara Aloittelijaluokka 2/18   19.04.2017 Stratocaster CIC1 3/21
30.01.2017 Mörkövaara Aloittelijaluokka 1/18   16.05.2017 Turmeltaja CIC1 2/30
31.01.2017 Mörkövaara Aloittelijaluokka 2/18   19.05.2017 Turmeltaja CIC1 5/30
01.02.2017 Mörkövaara Aloittelijaluokka 4/18   20.05.2017 Turmeltaja CIC1 3/30
02.02.2017 Mörkövaara Aloittelijaluokka 1/18   21.05.2017 Adina CIC1 2/15
17.01.2017 Brokeback Helppo 2/30   23.05.2017 Turmeltaja CIC1 5/30
23.01.2017 Brokeback Helppo 2/30   26.05.2017 Turmeltaja CIC1 1/30
01.02.2017 Mörkövaara Helppo 2/30   28.05.2017 Turmeltaja CIC1 2/30
02.02.2017 Brokeback Helppo 5/30   29.05.2017 Turmeltaja CIC1 4/30
03.02.2017 Brokeback Helppo 2/30   04.06.2017 Turmeltaja CIC1 4/30
04.02.2017 Kilpakeskus Reiter Helppo 1/30   13.06.2017 Turmeltaja CIC1 3/30
10.02.2017 Cadogan Ponies CIC1 1/40   16.06.2017 Ros Cirein CIC1 1/30
29.01.2017 Kievarinkujan Suomenhevoset CIC1 5/30   20.06.2017 Turmeltaja CIC1 4/30
02.02.2017 Romilly CIC1 6/40   01.07.2017 Mörkövaara CIC1 3/25
03.02.2017 Romilly CIC1 3/40   05.07.2017 Mörkövaara CIC1 1/25
10.02.2017 Teilikorpi CIC1 3/40   11.08.2017 Turmeltaja CIC1 2/30
14.02.2017 Dainty CIC1 2/30   15.08.2017 Turmeltaja CIC1 2/30
17.02.2017 Cadogan Ponies CIC1 4/40   17.08.2017 Turmeltaja CIC1 5/30
17.02.2017 Kievarinkujan Suomenhevoset CIC1 3/30   21.08.2017 Turmeltaja CIC1 5/30
21.02.2017 Kievarinkujan Suomenhevoset CIC1 2/30   25.08.2017 Turmeltaja CIC1 5/30
21.02.2017 Ventos CIC1 3/30   28.08.2017 Turmeltaja CIC1 2/30
25.02.2017 Ventos CIC1 2/30          

Valmennukset

18.02.2017, Estevalmennus, valmentajana Jenna Laakso (omistaja) (340 sanaa)
Nallekarkki osallistui tänään rataharjoitukseen yhdessä pitkäaikaisen ratsastajansa Cherryn kanssa. Ratsukko verrytteli itsenäisesti sileällä sillä aikaa, kun minä hieman korjailin edellisen poniryhmän suhteutettuja välejä paremmin suomenhevoselle sopiviksi. Muutamien verryttelyhyppyjen jälkeen ratsukon oli aika lähteä noin 80cm korkuiselle radalle. Haasteet radalla eivät olleet liioitellun vaikeita, vaan oikeita tilanteita, joihin ratsukko voisi kilpaillessaan hyvinkin törmätä. Mukana oli pari suhteutettua linjaa, kaksoissarja sekä muutama erikoiseste. Lisäksi rataan kuului viiden esteen erillinen uusinta, jota kuitenkin treenattaisiin vasta hieman myöhemmin.
Nalle vaikutti tänään yllättävän pyrkivältä, mutta toisaalta se näytti myös turhan vahvalta edestä. Cherryllä oli täysi työ pitää ratsunsa ryhdissä ja rytmissä, jotta edes ensimmäisestä esteestä selvittiin kompuroimatta ylitse. Radan edetessä alkoi meno kuitenkin tasoittua, niin että sarjalle tultaessa Cherry ja Nalle puhuivat jo lähes samaa kieltä. Erikoisesteitä ori ei vaivautunut katselemaan ollenkaan, vaan se leiskautteli niistä yli samalla itsevarmuudella kuin tylsistä puomiesteistäkin. Kokonaisuudessaan rata oli virheetön ja melko sujuva, vaikkei siitä tyyliluokan voittoa olisikaan herunut.
Esteiden korotuksen sekä pienen palaverin jälkeen oli aika hypätä sama rundi vielä uudelleen. Nyt halusin Cherryn keskittyvän entistä enemmän omaan tekemiseensä: siihen, ettei hän lähtisi sukeltamaan esteiden päälle pakottaen Nallea etupainoiseksi, ja siihen, ettei hän kannattelisi ratsunsa päätä tiukoissakaan tilanteissa, vaan pakottaisi ratsunsa kantamaan itsensä aivan omilla voimillaan. Näihin asioihin nainen selvästi kiinnittikin huomiota, ja vaikka radalta nyt kaksi puomivirhettä tulikin, oli suorittaminen kuitenkin pidemmällä tähtäimellä paremman näköistä.
Viimeiseksi käsittelyyn otettiin jo aiemmin mainittu uusintarata, jossa Cherry pääsisi toden teolla testaamaan ratsunsa näppäryyttä ja nopeita reaktioita. Tarjolla oli herkullisia mahdollisuuksia tiukkoihin käännöksiin ja vinoihin lähestymisiin, mutta keskittymättä tai huonosti avuilla olevalla ratsulla niitä ei onnistuneesti toteutettaisi. Ratsastajalla oli kuitenkin alusta asti selvä suunnitelma tehtävien ratsastamiseen, ja varsin määrätietoisesti hän kannusti ratsunsa vähän turhankin menevään mielentilaan. Ratkaisu osoittautui kuitenkin nopeasti oikeaksi, sillä jo ensimmäisessä tiukassa kaarteessa Nallen vielä hieman voimaton laukka oli kuihtua pois, eikä menetettyä puhtia saatu enää loppuradan aikana uudelleen kasaan. Käännökset ja lähestymiset itsessään onnistuivat, vaikka hypyt menivätkin enemmän vähemmän räpeltämiseksi kummankin osapuolen osalta. Kehityskohteita siis yhä riitti, yhtenä tärkeimpänä Nallen kestävyyskunnon sekä kantovoiman radikaali kehittäminen ennen vaikeustason nostamista, mutta näistä huolimatta treeni oli kuitenkin antoisa ja onnistunut.


Päiväkirja

08.03.2017, Eläinlääkärikäynti, kirjoittanut Cherry (82 sanaa)
Tälläkään kertaa ei tämä kipakka suomenhevosori ollut helppo käsitellä. Se oli kuitenkin rauhoittunut jo aavistuksen aiemmasta kerrasta, joten tällä kertaa selvisimme tutkimuksesta ilman rauhoitusta. Nalle oli ulkoisesti kaikin puolin kunnossa, eikä sen arvoissakaan ollut valittamista. Jalat olivat viileät, joskin keränneet mahdollisesti seisomisesta hieman nestettä. Päässä ei ollut sanottavaa ja klipattu karvakin oli oikein hyvän näköinen. Vuorossa oli tällä kertaa myös kengitys, johon kaikesta huolimatta jouduttiin ori rauhoittamaan. Siltikään kengitys ei ollut kenellekään mieluista, vaikka hokkikenkät orille saatiinkin vuolemisen jälkeen lyötyä takaisin jalkoihin.

11.02.2017, Tarinakilpailut Sysälässä, kirjoittanut Cherry (99 sanaa)
Olet hukannut superlämpimät talviratsastushanskasi. Mistä yllättävästä paikasta lopulta löydät ne?
Kisapäivän päätteeksi laitoin tallimme WhatsApp-ryhmään viestiä hanskojeni erikoisesta katoamistempusta:
"Heippa talliorjat! Meillä sujui kisat tänään ihan hyvin ja Missi teki tasaista työtä, odotellaan vielä jäädänkö rusettisijoille vai pudotaanko pois. Ette kuitenkaan arvaa, mitä rakkaat hanskani joutuivat tänään kokemaan! Laskin ne vain muutamaksi sekunniksi pois käsistäni laittaessani suitsien leukaremmiä kiinni ja sillä välin ne olivat kadonneet kuin pieru Saharaan. Kyllähän ne pitkällisen etsimisen jälkeen löytyivät - toiselta puolelta tallialuetta hautautuneena mehevän lantakasan alle. Emme keksineet mitään muuta selitystä tälle hirvittävälle kohtalolle, kuin että ohikulkeva kilpakumppani on napannut ne suuhunsa ja hetken mutusteltuaan ja pahaksi todettuaan päättänyt jättää haisevat terveiset hanskojen omistajalle..!"

15.01.2017, Melkein kirkkain mitali, kirjoittanut Cherry (213 sanaa)
Reissu Cadogan Poniesin kilpakentille oli hyvin saman tapainen, kuin lukuisina aikaisempinakin kertoina. Tälläkin kertaa Nalle hyppäsi ensimmäisten joukossa, sillä osallistuihan se varsin pikkuiseen 70cm luokkaan. Suomenhevonen otettiin ulos autosta ja heti se aloittikin shownsa. Hoitohetken teki hieman turvallisemmaksi vain se, että ori bongasi viereiseltä autolta aivan ihanan tamman, johon se rakastui välittömästi. Niinpä hevonen jopa hieman järkyttyi tajutessaan minun jo kapuavan satulaan, eikä se ollut saanut vielä ketään tapettua.
Varmistettuani hoitajaltamme punaisen rusetin varmasti olevan edelleen hännässä, suuntasin verryttelyyn. Nalle jaksoi huutaa yllättävän pitkään tyttöystävänsä perään, mutta kun aloin ratsastamaan sileällä se alkoi pikkuhiljaa keskittyä. Nyt suomenhevonen oli hieman tapojensa vastaisesti jopa hieman laiskan tuntuinen, mutta se oli ihan positiivista vaihtelua ainaiseen juoksemiseen. Verryttelyhypyt sujuivat yllättävän hyvällä flowlla, joten olisin voinut vaikka vannoa radan olevan kertakaikkinen katastrofi.
Kun meille annettiin lähtömerkki, annoin Nallelle laukkapohkeet ja se vastasi niihin hieman laiskasi. Ensimmäinen este ylittyi hieman liiankin helposti ja siitä matka jatkui yhtä sujuvasti esteiden yli aina uusintaan saakka. En ollut edes varautunut pääseväni uusintaan, mutta jotenkin sain kaivettua päähäni suunnitelmani uusinnan varalle. Uskoin sen olevan aivan liian vaativa kokemattomalle ratsulleni, mutta mitä vielä. Hevonen hyppäsi kuin unelma ja jopa pelasti minut viimeisellä okserilla pitäen etupuominkin kannattimillaan. Päivän hevosen kanssa kruunasi vieläpä sijoitus suurehkossa luokassa toiselle sijalle, joten pääsimme palkintojen jakoonkin kartuttamaan kokemusta tulevaisuuden varalle!

24.12.2016, Eläinlääkärikäynti, kirjoittanut Cherry (133 sanaa)
Omistaja oli vasta vähän aikaa sitten ostanut hauskanvärisen suomenhevosorin, eikä oikein osannut sanoa sen käytöksestä muuta kuin "hankala". Tämän sain itsekin huomata varsin nopeasti, kun jo ensimmäiseen tervehdykseeni vastauksena oli ilkeästi niskaan painuvat korvat ja yhteen kalahtavat hampaat. Päätin rauhoittaa hevosen tutkimusta varten kaikkien turvallisuuden vuoksi, ja se olikin hyvä idea, sillä olin kahdesti saada kaviosta ennen kuin ori antautui rauhoittavan vaikutukselle.
Ensi silmäyksellä orin kaviot olivat hieman pitkät, joten edessä voisi olla kengitys. Karva oli kiiltävää ja elintoiminnot sikäli normaalit, että nyt hevonen oli jo huumattuna. Jalkojen nostelu ei ollut Nallelle sen enempää mieluisaa puuhaa, mutta kaikkien helpotukseksi ei niistäkään sanottavaa löytynyt. Kurkattuani vielä suuhun ja silmiin, olimmekin jo melko lailla valmiit lopettelemaan. Jäljellä oli enää rokotteen piikitys, jota ori selvästi kavahti. Hevonen uskalsi rauhoittua vasta, kun se pääsi karsinaansa selvittelemään päätään.

16.12.2016, Koeratsastus, kirjoittanut Cherry (478 sanaa)
Vilikkalan Suomenhevostilalle ajellessani sain nauttia oikein kunnon maaseutumatkailusta. Tilalla oli myynnissä monta kyvykästä ja mielenkiintoisen suvun omaavaa suomenhevosta, mutta erityisesti Nallekarkki niminen rautias ori oli kiinnittänyt huomioni kuvissa ja vidoissa. Varsin nuorelta hevoselta ei ainakaan liikettä puuttunut ja sukukin on täynnä oikeita suorittajahevosia, koulupuolelle painottuen. Näkin lisäksi en varsinaisesti etsinyt talliin toista samanrotuista kouluoria, mutta tyhjiä karsinoita kun riittää niin...
Ensivaikutelma Nallesta ei ollut ruusuinen, mutta ei myynti-ilmoituksessa niin olty väitettykään. Ori oli karsinassaan korvat luimussa ja aina kun sitä lähestyi, kalahtivat hampaat kaltereihin ja silmän valkuaiset ne vain vilkkuivat. Myyjä kertoi hevosen olevan kokemattomalle käsittelijälle vaarallinen, mutta vakuuttelin hänelle pärjääväni läsipään kanssa. Otimme orin käytävälle, jossa se kalisteli hampaitaan ja nosteli takajalkojaan aina takapäätä lähestyessä. Muita hevosia myyjä kehotti välttelemään parhaansa mukaan, mikä varmasti oli oikein hyvä idea.
Sain harjata ja varustaa hevosen itse aivan kuten pyysin, jotta sain tarkastettua silmämääräisesti koko hevosen ja hieman tutustuen siihen. Nalle näytti päälle päin varsin hyvältä ja varustaminen itse asiassa aiheutti vähemmän protestointia kuin olin odottanut. Matka maneesiin oli varsin mielenkiintoinen, mutta ei suinkaan orin takia. Se kyllä seurasi kiltisti perässä, mutta ilman hokkikenkiä se liukasteli aika lailla. Aloitin kokeilun ensin juoksuttamalla oria ympyrällä, jossa se hölkkäili melko rennolla pitkällä askeleella yllättävänkin tyytyväisen näköisenä.
Katsottuani hevosen maasta käsin molempiin suuntiin, oli aika nousta ratsaille. Oli yllättävää nähdä orin korvien kääntyvän höröön heti sen päästessä liikkeelle ratsastajan kanssa. Sileällä Nalle oli vielä melko raaka, mutta ikänsä puolesta se oli kuitenkin ihan ymmärrettävää. Kovasti oripoika yritti kuitenkin koko ajan keksiä, mitä siltä halusin. Puolen tunnin työskentelyn jälkeen pystyin olemaan jo melko varma, että hevonen todellakin oli väitetyllä tasollaan. Ori oli varsin kehityskelpoinen, joten jo pelkän koulupuolen takia voisin hevosen ostaa.
Halusin kuitenkin ottaa orilla myös muutaman hypyn, jotta näkisin, voisiko Nalle soveltua kenttäratsastukseen tai jopa kilpailla estemestaruuksista. Myyjä kertoi, ettei orilla paljoa oltukaan hypelty, mutta suostui kuitenkin rakentamaan orille muutaman esteen. Aloitin työskentelyn muutamalla puomilla, joita sitten alettiin nostaa pystyksi. Hevosella oli kovasti intoa hyppäämiseen, mutta melko uhkarohkeita ratkaisuja se teki vähän väliä.
Kun pystyllä olimme selvittäneet korkeuden 90cm, siirryin okserin pariin. Siihen ori ottikin yllättävän teräviä ja pyöreitä hyppyjä, joten kun 80cm oli ylitetty olin valmis lopettamaan. Oikeastaan olin vaikuttunut, kuinka potentiaalisesta hevosesta olikaan kyse. Loppuverryttelyksi suuntasin vielä metsän puolelle laittaakseni hieman hevosen maastovarmuutta testiin, mutta jälleen hevonen todisti myyjänsä olevan sanojensa mittainen mies. Hyppäsin alas satulasta ja suuntasin takaisin talliin, jossa hevosta pois hoitaessani aloimmekin jo keskustella toden teolla hevosen ostamisesta.
Vain tunnin kuluttua olinkin jälleen pukemassa Nallelle varusteita päälleen. Tällä kertaa se sai jalkoihinsa pintelit, päähänsä tukevan nahkariimun ja selkäänsä lämpimän loimen. Paperit oli allekirjoitettu vain muutama minuutti aikaisemmin, ja nyt olimmekin jo maneesissa lastaamassa hevosta. Tuntui niin paljon paremmalta ajatukselta lastata tuntematon hevonen pitävällä pohjalla, vaikka Nalle varsin hienosti vain tallustelikin hevosautoon. Sinne se jäi hieman kysyvänä katsomaan entisen omistajansa perään, mutta keskittyi sitten syömiseen koko pitkän ajomatkan kotiin. Tämän hevosen kanssa kuljettavana on varmasti varsin mielenkiintoinen polku.