Morpheus di Sierra
VH20-024-0041
Morpheus di Sierran kuvat © Bob Langrish
| Kutsumanimi | Hessu | Syntymäaika, -paikka, ikä | 07.04.2019, Italia, 3-vuotias |
| Rotu | Welsh mountain | Sukupuoli | Ori |
| Väri | Voikonkirjava | Säkäkorkeus | 115cm |
| Koulutus | Helppo B, 80cm, Harrasteluokka | Painotus | Yleispainotus |
| Kasvattaja | Scuderia Sierra | Omistaja | Cherry, VRL-12299 |
(7 + 5 + 2 + 3 + 2 + 0,5 + 10 = 29,5p)
30.06.2020: EV-II
(7 + 5 + 4 + 1 + 2 + 9 = 28p)
22.07.2020: KEV-I
(5 + 5 + 2 + 5 + 1 + 9 = 27p)
Hessu on perinyt vanhemmiltaan ponimaisen luonteen, mikä tekee sen kanssa elämisestä aina yhtä mielenkiintoista ja tapahtumarikasta. Vaikka voikko poni onkin suhteellisen pitkälle koulutettu, ei se kuitenkaan sovellu pelkästään lasten tai aloittelijoiden ratsuksi. Osaavissa käsissä Hessu osaa kuitenkin olla mieleenpainuva ja menestyvä kilpaponi, sekä kotioloissa opettavainen ja toisinaan palkitsevakin ratsu.
Käsiteltäessä ori ei ole sieltä helpoimmasta päästä, vaan se edellyttää hoitajiltaan tarkkuutta ja tiukkuutta pysyäkseen ruodossa. Vanhempiensa tapaan myös Hessu osaa halutessaan satuttaa, joten erityisesti sen hampaita kannattaa pitää tarkasti silmällä. Potkimista poni ei harrasta kovin paljoa, mutta esimerkiksi lastaustilanteissa se esittelee koko repertuaarinsa välttyäkseen autoon kipittämiseltä. Ketjunarun kanssa taluttaminen voi vaikuttaa ulkopuolisen silmään hätävarjelun liioittelulta, mutta jokainen ponin tunteva kyllä tietää, että ketjun käyttäminen on etenkin vieraissa paikoissa oikein perusteltua. Käytävän naruissa Hessu ei oikein osaa seistä mekastamatta, joten se kannattaa laittaa kuntoon turhia hidastelematta. Ponin kengitys onnistuu yleensä ilman rauhoitusta, mutta muita toimenpiteitä varten se kannattaa ehdottomasti humauttaa vähemmän kapinalliseen mielentilaan.
Ratsastaessa Hessu on kova menijä, joka kuumuu erityisesti hyppäämisestä. Se on koulutettu varsin herkäksi, ja vaikka vasta-alkajien käytössä se aina hieman turtuukin, on ponin virittäminen kisakuntoon yleensä helppoa. Pohkeiden kovaa käyttöä ori sietää jonkin verran, mutta ohjastuntuman keveydestä se on todella herkkä, ja protestoikin vahvaa kättä nopeasti jarruttamalla ja ääritilanteissa jopa nousemalla takajaloilleen. Varsinainen rodeoratsu Hessu ei kuitenkaan ole, vaikka nuorena sillä oma uhmaikänsä olikin. Kouluratsastuksessa ori osaa perusasiat: kulkea peräänannossa kaikissa askellajeissa, väistää painetta kumpaankin suuntaan sekä säädellä hieman askeltensa pituutta. Pienellä fiksauksella Hessusta voisi saada pelin kansalliselle tasolle saakka, mutta sopivan ratsastajan puuttuessa sitä ei ole ikinä niin pitkälle laitettu.
Hyppäämisestä Hessu pitää kovasti, mutta valitettavasti ponin uskomus siitä, että vauhti korjaisi kaikki virheet, ei aivan pidä paikkaansa. Orin kanssa hyppäävän ratsastajan täytyy itse tietää jotain sopivista ponnistuspaikoista ja järkevistä ratkaisuista esteiden välillä, sillä poni ei niistä ymmärrä mitään, ja ajautuukin helposti vaikeisiin tilanteisiin päättömän koheltamisensa johdosta. Maastoilusta Hessu pitää myös, mutta yksin liikenteessä ollessaan se on lapsen ratsastamaksi hieman turhan säikky. Luotettavassa seurassa Hessu kyllä etenee tyytyväisenä liikenteestä ja ympäristöstä välittämättä. Maastoesteiden hyppääminen ponin kanssa on myös täysin mahdollista, joskin erityisesti kiinteillä esteillä ratsastajalta vaaditaan tilannetajua ja nopeita refleksejä.
Suku & jälkeläiset
| i. Wannabe Master wA, 110cm, vprt |
ii. Wannabe Million Star wA, 115cm, prt |
iii. Wannabe Messy wA, 117cm, rt |
| iie. Million Moments hann, 166cm, m | ||
| ie. Cheretta wA, 110cm, vrt |
iei. Gallian Glorious wA, 105cm, prt | |
| iee. Charity Goods wA, 111cm, rtkm | ||
| e. Calypso wA, 119cm, vkkokrj |
ei. Vincent wA, 120cm, vkk |
eii. Van Gogh wA, 120cm, rnvkkkm |
| eie. Nellie wA, 118cm, rtkm | ||
| ee. Hamlet Nancy wA, 120cm, rtkrj |
eei. Guarding Hamlet wA, 119cm, rn | |
| eee. Glasgow Nora wA, 117cm, rtkmkrj |
Sukuselvitys
Jälkeläiset
| Syntymäpäivä | Sukupuoli | Nimi | Saavutukset | Emä | Omistaja |
Kilpailukalenteri
KRJ:n alaiset sijoitukset
ERJ:n alaiset sijoitukset
KERJ:n alaiset sijoitukset
Valmennukset
Ei vielä valmennuksia
Päiväkirja
01.05.2020, Karkuteillä, kirjoittanut omistaja
Yllätys oli aamulla suuri, kun lauma parivuotiaita pikkupoikia löytyi laiduntamasta oripihaton sijaan tallin pihanurmelta. Tallipiha ja nurmikko olivat jo sellaisessa kunnossa, että varsat olivat selvästi ehtineet temmeltää pihalla jo jonkin aikaa. Onneksi ne olivat kuitenkin pysyneet omalla tontilla ja jättäneet naapurin kukkaistutukset toistaiseksi rauhaan... Karri ja Klikki antoivat kiinni nopeasti, kun palkintona antautumisesta oli pääsy ihanalle keltaiselle ämpärille, josta nuoret hyvin tiesivät löytävänsä muutaman kauranjyvän. Onni ei ollut aivan yhtä innokas luopumaan vapaudestaan, mutta hetken houkuttelun jälkeen sekin päätyi narun päähän ja karsinaan odottelemaan loppujen toveriensa pyydystämistä. Fabbe ja Hessu olivat kuitenkin selkeästi vaikeimmat narrattavat, sillä niitä ei ruokaämpäri olisi vähempää voinut kiinnostaa. Yhden naisen voimin niitä ei myöskään ajettu mihinkään, vaan jouduin kehittelemään parin kiinnisaamiseksi aivan oman juonen. Päädyin avaamaan tallin sisäpihalle avautuvat ovet kokonaan, jonka jälkeen hain suloisen ic-ruuna Terryn näytille. Kirjavaa ruunaa eivät varsat vähempää olisi voineet kiinnoostaa, mutta karkulaiset kyllä kiinnostuivat vieraasta hevosesta oikein kovastikin. Juonimiseni vaikutti onnistuneen, sillä parivaljakko seurasi minua ja Terryä innosta kihisten sisälle talliin. Terryn varmuuteen luottaen heitin riimunnarun sen kaulalle ja kiersin vauhdilla hevosten taakse. Samalla, kun junnut tekivät tuttavuutta opetusmestariimme, hiippailin minä sulkemaan tallin ovet. Sisätiloista nuorten pyydystäminen onnistui jo suhteellisen helposti, ja viimeiseksi Terrykin pääsi takaisin omaan karsinaansa nauttimaan ansaitusta aamupalastaan. Varsat sen sijaan joutuivat odottamaan ruokaansa lähes tunnin, sillä arvokasta työaikaa kului paitsi niiden aiheuttamien tuhojen korjaamiseen, myös pihaton aitojen vahvistamiseen vastaavien tilanteiden välttämiseksi.
07.04.2020, Hessun syntymä, kirjoittanut omistaja
Kello ei aivan ehtinyt lyödä kolmea yöllä, kun varsakamera hälytti Calypson varsomisen alkaneen. Tamma oli tehnyt jo aiemmin yhden varsan, joten tämänkin suorituksen odotettiin menevän hyvin. Varsominen itsessään etenikin oppikirjaimaisesti, joskin ihmisten avustusta tarvittiin myöhemmin varsan tissille löytämisessä. Syntynyt hevoslapsi tunnistettiin yöllä kevyesti kirjavaksi voikoksi oriksi, eli tilauksesta noin puolet oli mennyt perille. Tammavarsaa olimme tietysti toivoneet, mutta kokemuksesta tiesimme, ettei hyvin koulutettu orikaan tulisi tuottamaan Gracielle ongelmia. Huonokäytöksisestä orista taas ehtisi tehdä kolmen vuoden aikana hyväkäytöksisen ruunan, jolloin tyttäreni mahdollisten haasteiden ponin kanssa pitäisi pyyhkityä pois kartalta. Tämä kaikki tosin pohdittiin hieman turhankin aikaisin, sillä vuorokauden ikäisestä varsasta on vielä hiukan hankala sanoa, millainen kaveri se aikuisena meinaa olla... Syntyneen varsan nimestä oli pientä vääntöä kasvattajan kanssa, mutta lopulta se päätettiin ristiä Morpheus di Sierraksi emän nimiteemaa mukaillen. Kutsumanimeä ei siltä seisomalta voikolle keksitty, mutta onneksi Gracie ratkaisi sen ongelman ilmoittamalla varsin topakasti varsan lempinimeksi tulevan Hessu.
01.04.2019, Myyntipuhe uudesta varsasta, kirjoittanut omistaja
"Mä ymmärrän, että sä haluut Masalle jälkeläisiä, ja mä ymmärrän senkin, ettei meillä oo sille sopivaa morsianta omassa tallissa", mieheni Josh mutisi kyllästyneen kuuloisena: "mutta sitä mä en ymmärrä, miksi sä haluat välttämättä tehdä persnettoa käyttämällä vierasta tammaa ja pitämällä sen varsanki vielä ittelläs."
Pyörittelin silmiäni turhautuneena, aivan kuin en olisi asiaa ennen ukolle selittänyt: "Meidän welsh-kanta on tosi pieni, ja me tarvitaan lisää poneja, jotta kasvatustoiminta pääsee kunnolla jaloilleen."
Nyt oli Joshin vuoro pyöritellä silmiään: "Niin sä meinaat, ettei toi homma jää tähän varsaan?"
"Ei, ei jää."
Vastaus, jonka mies kyllä tiesi, mutta jonka hän jaksoi kerta toisensa jälkeen kyseenalaistaa. "Mitä sä sitten meinaat tehdä sellasella miniatyyrihevosella, ethän sä voi sillä kilpailla?" hän kysyi vielä, vaikka tiesikin pelin jo menetetyksi.
"Sama tulevaisuus sitä odottaa kun muitakin poneja, onhan meillä täällä pienempiäkin. Sitäpaitsi Grace on kohta kasvanut ulos Tintistä ja kumppaneista, hän tarvitsee uusia kilpatykkejä ihan näillä näppäimillä." Samaisen argumentin koskien yhteistä tytärtämme Josh oli kuullut ennenkin, ja koska Gracie oli miehen silmäterä ja heikkous, ei uuden ponin alulle laittamisesta tarvinnut enää keskustella.