Matkijanärhi

VH17-018-2034



Matkijanärhen kuvat ovat tallin omaisuutta. Klikkaamalla kuvia saat ne suuremmiksi.

FAKTAT FAKTOINA


Nimi Matkijanärhi Kutsumanimi Närhi
Rotu, sukupuoli Suomenhevonen, tamma Säkäkorkeus, väri 164cm, rautias
Syntymäaika, -paikka 11.02.2017, Suomi Ikä 14-vuotias
Koulutus Helppo B, re. 100cm, me. 80cm Painotus Esteratsastus
Kasvattaja Ylva, VRL-14389 Omistaja Cherry, VRL-12299

HISTORIAN HAVINAA

Ylvan laittaessa pitkän liudan itselleen ylimääräiseksi jääneitä hevosia myyntiin, päätin napata mukaani hauskannimiset suomenhevoset Matkijanärhen sekä Nokisutarin. Varsinaisia meriittejä ei aikuiseen ikään ehtineillä puksuttimilla ollut esittää, mutta parin ratsastusvideon näkemisen jälkeen olin valmis antamaan niille mahdollisuuden. Närhi vaikuttaa lupaavalta estehevoselta, sillä on hyvä estesilmä ja riittävästi kapasiteettia, joten mikäli kilpaura lähtee toivotulla tavalla käyntiin, saa tamma jäädä taloon viettelemään siitostamman leppoisia puolieläkepäiviä.

NE SANOVAT MINUN OLEVAN

Närhi on kiva perushevonen, sopivan hajuton ja mauton sopeutuakseen tavalliseen arkielämään, mutta kuitenkin riittävän suuri persoona pystyäkseen laittamaan lajitovereilleen kampoihin kilparadoilla. Tamman käsittely ei ole tähtitiedettä, vaikkei se ole myöskään pelkkää ruusuilla tanssimista. Rautias ei ole varsinaisesti hankala käsiteltävä tai vaikeasti tulkittava, mutta se on kuitenkin tamma ja siksi tietyistä asioista periksiantamaton. Ruoka-aikoina Närhi ei jousta minuuttiakaan, vaan sapuskaa pitää saada turvan eteen silloin, kun hevosen sisäinen kello niin sanoo. Putte ei myöskään kauaa vuoroaan odottele, ja siksi tarjoilu kannattaa aloittaa ahmattien asuttamasta päästä tallia. Kotioloissa Närhen ärsyttävä ruokakäytös ei ole ongelma, kun rutiinit mahdollistavat töiden minuutintarkan tekemisen, mutta automatkoilla ja kisapaikoilla hevosen kurniva maha tuottaa toisinaan suuriakin haasteita. Pahin mahdollinen tilanne on tietysti se, että radalle pitäisi lähteä juuri kesken ruokailun, mutta ongelmallisia ovat myös ne tilanteet, joissa muiden hevosten groomit ruokkivat hoidettaviaan ennen kuin Närhen palvelija on ehtinyt ruokkia tammaa. Muilta osin suomenhevonen on suhteellisen mukava groomattava, kunhan sitä muistaa kohdella reissussa kunnioittavasti ja lahjoa sitä riittävän usein sen lempiherkuilla: piparmintun makuisilla heppanamuilla.

Varustus- ja hoitotilanteissa Närhi on hiukan kärttyisä, mutta kuitenkin hyvin ennalta-arvattava ja siten helppo laiteltava. Tamma ei pidä kiireentunnusta tai hutiloinnista, vaan kaipaa omalla vuorollaan jakamatonta huomiota ja huolellisesti toteutettua hoito-ohjelmaa, tai muuten protestina on nopeasti hampaiden vilauttelua sekä uhkailevaa jalkojen nostelua. Todellisuudessa hevonen ei ole ikinä toteuttanut uhkauksiaan, muttei tyytymätön tamma ikinä kivaa katseltavaa ole. Kiireisinä päivinä Närhi kannattaa ottaa käsittelyyn heti ensimmäisenä, jolloin sen kanssa ehtii käyttää mahdollisimman paljon aikaa. Jos rautias tuntuu treenin jälkeen jäävän pahalle tuulelle, voi sitä iltatallin aikaan yrittää lepytellä ylimääräisellä hoitotuokiolla. Kavionhuollon ammattilaisten ja eläinlääkärien kanssa hevonen tulee kotitallillaan hyvin toimeen, mutta klinikkaolosuhteissa se yleensä hermostuu vaatien kevyen rauhoituksen ollakseen turvallinen tutkittava. Närhen kaviolaatu ei ole sieltä parhaimmasta päästä ja sen anturat ovat kovin ohuet, mutta säännöllisellä kengityksellä sekä pohjallisilla se pysyy kyllä käyttökunnossa. Muista hevosista rautias ei niin välitä, paitsi tietysti kiima-aikoinaan se suorastaan rakastaa jokaista vastaantulevaa lajitoveriaan. Tamma kuitenkin tarhaa talvet yksinään, kesäisin se pystyy olemaan jopa laumassa laitumella, kunhan lääniä välien selvittelyyn vain riittää. Taluttaessa suomenhevonen on reipas etenijä, mutta kuitenkin aina kiltti ja kuuliainen. Ketjunaruja tai muita virityksiä ei tammaa tarhatessa tarvitse ikinä.

Ratsuna Närhi on hyvin pitkälti sellainen kuin miltä se näyttääkin: yritteliäs, etupainoinen ja välillä vähän mielensäpahoittajakin. Tamma antaa yleensä vaikuttaa itseensä hyvin, mutta jonkun paikan ollessa kipeänä esimerkiksi sateessa kylmettymisen tai epäsopivan satulan seurauksena tulee protestina äkkiä liuta rodeoliikkeitä. Ilkeyttään rautias ei ole koskaan loikkinut, ja ilopukit protestipompuista erottaa sokea harakkakin, niin että ongelmien ilmaantuessa kannattaa Närhi näyttää mahdollisimman nopeasti hierojalle, sekä tietysti tarkistaa sen varusteiden sopivuus yhdessä ammattilaisten kanssa. Myös ratsastajalla on suuri vaikutus hevosen hyvinvointiin, sillä kovia apuja käyttävällä kuskilla tammakin jäykistyy äkkiä, kun taas heiluvan heinämiehen alla se vinoutuu nopeasti aivan toispuoleiseksi. Vaikka Närhi onkin pelkästään esteillä kilpailukäytössä, kannattaa sen kanssa harjoitella säännöllisesti valmentajan silmien alla myös sileällä. Hevosella on kolme melko tavallista askellajia, joilla ei juuri kouluhevosille ylpeillä, mutta joiden turvin se pystyy kuitenkin treenaamaan monipuolisesti helpon tason tehtäviä kouluratsastuksessa. Parhaimmillaan rautias on kaarevilla urilla ja siirtymisissä, mutta se pääsee myös sivuttain ja pystyy suorittamaan jollain tasolla taivutuksia ja vastalaukkaakin. Näistä jälkimmäinen on Närhen kanssa erinomainen harjoitus suoruutta ja tuntuman tasaisuutta hakiessa.

Närhen erikoisalaa on hyppääminen, josta tamma kovasti pitääkin. Esteillä hevonen suorittaa aina innoissaan, eikä se ota ratsastajansa mahdollisia virheitä liian tosissaan. Jatkuvaa mokailua ja typeriä ratkaisuja ei tämäkään hevonen suodata, mutta sen kynnys viheltää peli poikki on kuitenkin selvästi muita ratsastaen suoritettavia aktiviteetteja korkeammalla. Närhellä ei ole tapana ahdistua esteiden koosta tai ulkonäöstä - se vain painaa korvat tötteröllä niistä yli (tai hyppyjen epäonnistuessa mahdollisesti niiden läpi). Pudottelu onkin tamman suorituksissa selvästi kieltelyä tai yliajasta johtuvia virheitä yleisempää, ja puhtaita ratoja tavoitellessa puomien pysyminen kannattimillaan onkin hyvin pitälti ratsastajan kokemuksesta ja tuurista kiinni. Onnistumisistaan tamma saa aina uutta puhtia, jonka voimalla se jaksaa tsempata huonompienkin rundien jälkeen yrittämään uudelleen. Palkintojenjaoissa tammasta pystyy näkemään kuka tahansa, kuinka tyytyväinen se omaan suoriutumiseensa oikein on. Erityisen makealta maistuvat tietysti voitot, pääseehän silloin baanaamaan kunniakierrokselle aivan ensimmäisenä. Kilpailutahtoa tammassa nimittäin riittää, ja tämä tulee selvästi esiin myös kaveriporukalla maastoillessa. Närhi haluaa aina olla joukon ensimmäinen ratsukko, eikä se kilpailutilanteissa helpolla anna periksi. Rautias on liikennevarma, ja se myös hyppää maastossa rohkeasti.

PERHE ON PAINAJAINEN

i. Osan Jarru
sh, 157cm, hpm
ii. Jarruton EVM
sh, 156cm, hpm
iii. Ruuhimäen Mikael EVM
iie. Helakeiju EVM
ie. Koivukummun Kristalli EVM
sh, 160cm, prt
iei. Ukkometso EVM
iee. Koivukummun Ilohippu EVM
e. Helmisimpukka
sh, 167cm, rt
ei. Salamavalssi EVM
sh, 158cm, prt
eii. Kotimäen Reiska EVM
eie. Hatviina EVM
ee. Helmen Hapsu EVM
sh, 156cm, rt
eei. Rikkiriesa EVM
eee. Hurmaan Helmi EVM

Matkijanärhen suku on sellainen harrastehevoselle tavanomainen: sen vanhempia ei ole palkittu missään, sillä eihän niitä oikeastaan ole ikinä kodin ulkopuolella näytettykään. Kauempaa suvusta löytyy muutamia hienoja hevosia, mutta mistään erityisen hienosta suorittajasuvusta ei Närhen kohdalla voida puhua.

POJASTA POLVI PARANEE

11.06.2017 t. Reliefin Hilke (i. Desibeli) om. Alina VRL-14391
15.02.2021 o. Kuuran Matruusi (i. Kuuran Marsalkka) om. Cherry, VRL-12299

RUUSUKEHAI VAUHDISSA


ERJ: 40 sijoitusta

21.09.2020 Kuuran Suomenratsut 100cm 3/40
22.09.2020Kuuran Suomenratsut100cm5/40
23.09.2020Kuuran Suomenratsut100cm3/40
24.09.2020Kuuran Suomenratsut100cm1/40
27.09.2020Kuuran Suomenratsut100cm5/40
30.09.2020Kuuran Suomenratsut100cm5/40
30.09.2020Kilpailukeskus Lupin100cm7/50
04.10.2020Kaihovaara100cm5/40
05.10.2020Kaihovaara100cm2/40
05.10.2020Kilpailukeskus Lupin100cm7/50
10.10.2020Kilpailukeskus Lupin100cm5/50
22.10.2020Chersey100cm3/45
23.10.2020Kaihovaara100cm5/40
24.10.2020Chersey100cm5/45
25.10.2020Kaihovaara100cm1/40
26.10.2020Kaihovaara100cm1/40
29.10.2020Chersey100cm1/45
30.10.2020Kaihovaara100cm1/40
11.11.2020Chersey100cm2/48
13.11.2020Chersey100cm4/48
07.12.2020Hiivurin Suomenhevoset100cm2/60
08.12.2020Teilikorpi100cm4/40
09.12.2020Teilikorpi100cm5/40
10.12.2020Teilikorpi100cm5/40
10.12.2020Hiivurin Suomenhevoset100cm3/60
11.12.2020Hiivurin Suomenhevoset100cm2/60
11.12.2020Cloudfield100cm4/50
13.12.2020Cloudfield100cm2/50
17.12.2020Hiivurin Suomenhevoset100cm7/60
18.12.2020Cloudfield100cm1/50
22.12.2020Holmberg100cm5/40
25.12.2020Hiivurin Suomenhevoset100cm3/60
27.12.2020Holmberg100cm6/40
30.12.2020Holmberg100cm1/40
06.01.2021Kaihovaara100cm2/40
13.01.2021Kaihovaara100cm6/40
14.01.2021Kaihovaara100cm5/40
25.01.2021Kaihovaara100cm1/40
26.01.2021Kaihovaara100cm4/40
27.01.2021Kaihovaara100cm3/40

LAHJATTOMAT TREENAA

00.00.0000 - Valmentajana valmentaja (000 sanaaa)
Teksti tulee tähän

RAKAS PÄIVÄKIRJA

28.08.2020 - Kirjoittanut omistaja (150 sanaa)
"Voitko sä nyt kerran vielä toistaa mulle selkeällä suomenkielellä, että miksi sä haluat ostaa nää kaksi suomenhevosta?" Tommi tivasi multa, vaikka varsin hyvin tiesi sen turhaksi. Mä olin päätökseni jo tehnyt.
"No Nokisutari on kivasta emälinjasta -"
"Njoo, sen mä vielä hyväksyn", mieheni keskeytti mut, ja tiesin kyllä miksi: ukolla oli sydämessään heikko kohta mustille suomenhevosille, niitä tuskin tulisi koskaan olemaan herran mielestä liikaa tontilla.
"Mut mites tuo Matkijanärhi, kun siinä ei oo mitään hienoa?" Tommi jatkoi, vaikka tiesikin mun vain hermostuvan tuollaisesta vihjailusta. Vastaus tulikin ulos hieman suunniteltua terävämpänä: "Mä muovailen siitä kuule vaikka opetusmestarin sun jälkikasvulles", uhosin yhteisiin lapsiimme epäröimättä viitaten. Tommi jäi yleensä aseettomaksi heti, kun keskustelu kääntyi mukuloiden suuntaan, ja niin kävi tälläkin kertaa: mä sain viimeisen sanan, ja vielä samana iltana sain myös uudet hevosvoimanikin. Oli ehkä totta, ettei Närhi oikeastaan täyttänyt mun hankintalistan kriteerejä, mutta ihan vain sulhoni näpäyttämisen ilosta leipoisin siitä jonkinmoisen kilpapelin.

15.09.2020 - Kirjoittanut omistaja (167 sanaa)
"Okei Närhi, nyt me selvitetään ensimmäisen ja viimeisen kerran kuka täällä oikein määrää."
Puihin tammalle kuin uppiniskaiselle lapselle, vaan sellainen rautias vähän olikin: iältään kyllä jo kypsä, mutta kokemukseltaan vasta eskarilaisen tasoa. Ihan kouluttamaton rautias ei ollut, oli Ylva sen kanssa ihan hyvän pohjatyön tehnyt, mutta pitkä tauko ja olematon rutiini kyllä näkyi ja tuntui. Vieraan ratsastajan kanssa Närhellä oli selvästi vähän sellainen ajatus, ettei töitä tarvinnut kovin vakavasti tehdä; siinä hevonen oli väärässä ja huomasi sen myös sangen nopeasti nahoissaan. Alkukankeuden jälkeen yllätys oli kuitenkin positiivinen: rautias teki huonosta kunnostaan huolimatta töitä melko asiallisesti, ja vaikkei se pyydettyjä asioita oikein osannutkaan, yritti se silti selvittää tehtävät edes vähän sinnepäin. Pelkkää nousujohdetta puolituntinen ei kuitenkaan ollut Närhen paljastaessa itsensä melkoiseksi hernenenäksi: komentamista tamma ei ihan hirveästi sietänytkään, mikä muodostui ongelmaksi rautiaan ollessa myös vähän turhan mukavuudenhaluinen ja siksi töistä ajoittain laiskotteleva kaveri. Tällä kertaa voiton vei kuitenkin ratsastajan kokemus ja kärsivällisyys, eikä Närhen auttanut kuin alkaa tottelemaan. Diagnoosi tammasta muodostui seuraavanaiseksi: kehityskelpoinen, muttei missään nimessä helppo tyyppi.

01.06.2021 - Kirjoittanut omistaja (154 sanaa)
Ylvan myydessä mulle Närhen oli kyllä noussut esille, että tamma oli entisessä elämässään tehnyt yhden varsan: ex-kotitallinsa kasvattajaliitteen alle syntyneen tamman nimeltä Reliefin Hilke. Sen tarkemmin en huomannut asiasta kysyä, ja nyt jouduin käytämään kaikki dekkarintaitoni löytääkseni tästä mysteerihevosesta lisätietoja. Rekisteriin saksalaissyntyinen suomenhevonen oli kaikeksi onneksi syntymänsä aikoihin livahtanut: tietokanta tiesi kertoa Hilkkeen syntyneen kesäkuussa 2017. Väriltään tamma oli tunnistettu emänsä tavoin rautiaaksi, mutta siihen strategisesti merkittävät tiedot sitten päättyivätkin - missään ei hiiskuttukaan Närhen mieskuvioista Hilkkeen alullepanon ajoilta. Orin identiteetistä valtavan kiinnostuneena sukelsin yhä syvemmälle ihmeellisen internetin syövereihin, kun eräs nimi kaukaa vuosien takaa hyppäsi silmilleni: Desibeli. Mitään varmuutta valtavan ruunikon isyydestä ei ollut tarjolla, mutta ainakin hevoset olivat olleet samaan aikaan todistetusti samassa paikassa. Tutkimukseni aikaan kadoksiin olivat jo joutuneet niin Hilke kuin Desibelikin, joten varmuutta kolmikon sukulaisuussuhteista tuskin saataisiin koskaan. Ainakin olin nyt mahdollisesti nimen verran viisaampi hevoseni jälkeläisen isästä, ja siitä tiedosta sain kiittää vain ja ainoastaan pettämätöntä etsivän vaistoani.