Kuuran Marsalkka

VH19-018-1015
SLA-II, EV-I, SV-I



Kuuran Marsalkan kuvat ovat tallin omaisuutta. Klikkaamalla kuvia saat ne suuremmiksi.

FAKTAT FAKTOINA


Nimi Kuuran Marsalkka Kutsumanimi Mara
Rotu, sukupuoli Suomenhevonen, ori Säkäkorkeus, väri 160cm, punarautias
Syntymäaika, -paikka 14.05.2019, Suomi Ikä 12-vuotias
Koulutus Helppo B, re. 100cm, me. 80cm Painotus Esteratsastus
Kasvattaja Kuuran Suomenratsut Omistaja Cherry, VRL-12299

HISTORIAN HAVINAA

Kuuran Marsalkka on emänsä AT Hulihevinän esikoinen, vieläpä varsin vakuuttava sellainen. Ori on ollut aina syntymästään lähtien varsinainen tutkimusmatkailija, joka ei jätä yhtään kiveä kääntämättä etsiessään paitsi tarhaan hukkuneita heinänkorsia, myös mahdollisia seikkailuja. Se on paitsi utelias, myös todella ennakkoluuloton ja näin ollen varma tulevaisuuden lupaus estekentille. Ennen sitä Marsalkalla on kuitenkin paljon nähtävää ja opittavaa, ensimmäisenä tärkeänä etappinaan estevarsojen laatuarvostelutilaisuuus helmikuussa 2020.

NE SANOVAT MINUN OLEVAN

Mara on vikkeläliikkeinen seikkailijasielu, joka ei aina oikein jaksaisi kunnioittaa auktoriteetteja. Touhuillessaan se on hyväntahtoinen hömelö, mutta saattaa aiheuttaa harmeja hyöriessään kuin norsu posliinikaupassa. Ori ei helposta loukkaannu, vaan jaksaa yrittää huonoiksikin todettuja ideoita kerta toisensa jälkeen laantumattomalla innolla. Hevoskaverien seuraa suomenhevonen arvostaa suuresti ja se onkin mestari luovimaan laumassa kuin laumassa. Orimaisia piirteitä Marasta toki löytyy, mutta poikaporukassa telmiminen on lähinnä harmitonta voimien koettelua. Tammojen seurassa Mara on oikea herrasmies, vaikka liian lähelle päästessään se saattaakin innostua hieman liian paljon. Rautias on nopea oppimaan asioita, eikä sillä mene pitkään esimerkiksi tallin rutiinien opettelussa. Meteli nouseekin yleensä siinä vaiheessa, kun vieruskarsinan kaiffari pääsee jostain syystä tarhaan ennen tätä energiapommia.

Hoitotoimenpiteet Maran kanssa sujuvat yleensä kohtalaisesti, vaikka ori hieman raskas osaakin olla. Hevonen ei varsinaisesti ole huonotapainen, mutta koettelee kyllä käsittelijänsä hermorakennetta jatkuvalla heilumisellaan. Ajan käydessä pitkäksi alkavat rautiaan etujalat usein viuhtoa, ja narujen syöminen kuuluu myös hevosen lempileikkeihin. Komentelua Mara ei yleensä ihan heti viitsi uskoa, vaikka ymmärtää kyllä oikein selvästä komentamisesta rauhoittua hetkeksi. Varusteiden pukeminen orille on suhteellisen helppoa, vaikka alati johonkin suuntaan menossa oleva ori ei montaa sekuntia paikallaan pysykään. Taluttaessa Mara on vauhdikas ja sillä kannattaakin ehdottomasti käyttää ketjunarua tavallisen riimunnarun sijaan. Erityisesti vieraissa paikoissa hevonen voi muuttua myös hieman röyhkeäksi, jolloin ytimekäs kurinpalautus on enemmän kuin tarpeen. Turhan takia rautiaan vauhtia ei kuitenkaan kannata hidastella, sillä pelkkä eteen päin paahtaminen ei vielä ole huonoksi tulkittavaa käytöstä. Matkustajana Mara on hieman kärsimätön ja se kolisteleekin auton kyydissä äänekkäästi etenkin pysähdysten aikana. Kaverihevosen seurassa se on usein hieman tyynempi ja ehtii jopa maistella heiniään, mutta tien päällä orin syöminen ja juominen ovat yleensä hieman heikoilla kantimilla. Myös rautiaan lastaukseen kannattaa varata hieman aikaa, sillä joskus matkaan tulee muutama mutka ennen kuin hevonen lopulta seisoo oikeassa paikassa.

Ratsuna Mara on usein hieman kiireinen, mutta pohjimmiltaan kyllä miellyttämisenhaluinen ja kohtalaisen helppotöinen hevonen. Sen selkään uskaltaa istuttaa huoletta myös kokemattomamman ratsastajan, joskin parhaisiin suorituksiinsa ori luonnollisesti yltää jo kokeneemmän kuskin kanssa. Sileällä Maran keskittymisyky on melko rajoittunut, eikä se myöskään osaa kovin ihmeellisiä temppuja. Tasapaino rautiaalla on kuitenkin kohtalainen ja se liikkuu kivan rytmikkäästi, joskaan ryhdistä tai itsensä kantamisesta ei aina suomenhevosen kanssa ole tietoakaan. Pääsääntöisesti Mara on melko kuuliainen hevonen, mutta jännittävissä tilanteissa siihen voi hetkittäin olla vaikea saada kovin vakaata tuntumaa. Kotioloissa tällaisia tilanteita sattuu aniharvoin, niin että reissussa ne voivat päästä yllättämään varautumattoman ratsastajan nopeastikin.

Estehevosena Mara on anteeksiantava ja omaan työhönsä hyvinkin motivoitunut hevonen. Sen hyppytekniikka saisi olla varovaisempi, mutta kapasiteetti orilla kuitenkin riittää helposti ainakin metrin radoille saakka. Erikoisesteiden kanssa rautias kaipaa hieman tukea ratsastajaltaan, mutta normaalit puomiesteet se ylittää itsevarmasti hieman huonommistakin ponnistuspaikoista. Fyysinen kunto orilla on erinomainen ja se on perusominaisuuksiltaan kestävä suorittaja: ori jaksaa painaa pitkää päivää, eikä se stressaa maisemanvaihdoksia liikaa. Kilpailuissa Mara tekee mielellään parhaansa, vaikka voikin sortua turhiin estevirheisiin ristilaukkojen kanssa säätäessään. Ristilaukat nousevat ongelmana esiin aina silloin, kun hevosta ei ole ratsastettu riittävän hyvin takajaloilleen: etupainoisena rautias ei oikein tiedä, kuinka päin esteitä oikein kannattaisi lähestyä. Maastohevosena Mara on mukava, joskin hieman kyttäilevä etenijä. Se ei kuitenkaan pelkää liikennettä, eikä muutenkaan tee mitään tarkoituksellisesti tuhmaa.

PERHE ON PAINAJAINEN

i. Matkalaukkulapsi
ERJ-I
sh, 165cm, prt
ii. Nipon Ropo EVM
sh, 168cm, tprt
iii. Reporanka EVM
iie. Kataneva EVM
ie. Lapsenlikka EVM
sh, 165cm, rtkm
iei. Apetus EVM
iee. Kukkaslapsi EVM
e. AT Hulihevinä
ERJ-I
sh, 156cm, rt
ei. AT Ruupertti EVM
sh, 158cm, prt
eii. Robertin-Virta EVM
eie. AT Purukuminpinkki EVM
ee. Hemmikön Helinä EVM
sh, 156cm, rt
eei. Hemmikön Haraldi EVM
eee. Mymmin Malla EVM

Maran isä Matkalaukkulapsi on aivan ikioma tuontini ja myös orin emä AT Hulihevinä on nykyään minun omistuksessani ja listoilla Kuuran Suomenratsuissa. Molemmat hevoset ovat kilpailleet esteratsastuksessa yli 40 sijoituksen verran, mutta laatuarvosteluihin saakka ne eivät vielä ole ehtineet.

POJASTA POLVI PARANEE

00.00.0000 o./t. Hevosen Nimi (i./e. Hevosen Nimi) om. Omistaja VRL-0000
00.00.0000 o./t. Hevosen Nimi (i./e. Hevosen Nimi) om. Omistaja VRL-0000

RUUSUKEHAI VAUHDISSA

Suomenhevosvarsojen arviointitilaisuus 20.11.2019: SV-I (8,2 + 10 + 8 + 6,75 = 32,95)
Estevarsojen laatuarvostelutilaisuus 29.02.2020: EV-I (9 + 10 + 4 + 2 + 4 + 9 = 38p) (Tilaisuuden paras 3-vuotias)
Suomenhevosten laatuarvostelutilaisuus 20.04.2021: SLA-II (14 (3+7+4) + 21 + 24 + 20 + 7 =86p)

ERJ: 40 sijoitusta

02.06.2020 Kuuran Suomenratsut 100cm 4/40
02.06.2020Kuuran Suomenratsut100cm2/40
04.06.2020Kuuran Suomenratsut100cm5/40
04.06.2020Silver Hoof100cm6/42
05.06.2020Silver Hoof100cm1/42
05.06.2020Kuuran Suomenratsut100cm5/40
05.06.2020Syyn Kartano100cm5/40
07.06.2020Viljalehto100cm4/30
08.06.2020Kuuran Suomenratsut100cm2/40
08.06.2020Silver Hoof100cm1/42
08.06.2020Syyn Kartano100cm5/40
10.06.2020Syyn Kartano100cm6/40
20.06.2020Syyn Kartano100cm3/40
17.09.2020Nessinjärven kilpailukeskus100cm2/40
19.09.2020Nessinjärven kilpailukeskus100cm3/40
21.09.2020Kilpailukeskus Lupin100cm2/50
23.09.2020Kuuran Suomenratsut100cm6/40
28.09.2020Kuuran Suomenratsut100cm1/40
30.09.2020Kuuran Suomenratsut100cm2/40
30.09.2020Kuuran Suomenratsut100cm6/40
03.10.2020Kaihovaara100cm3/40
07.10.2020Kaihovaara100cm3/40
07.10.2020Kilpailukeskus Lupin100cm1/50
09.10.2020Kilpailukeskus Lupin100cm2/50
10.10.2020Kaihovaara100cm4/40
13.10.2020Nessinjärven kilpailukeskus100cm6/50
16.10.2020Nessinjärven kilpailukeskus100cm4/50
24.10.2020Kaihovaara100cm2/40
25.10.2020Chersey100cm2/45
26.10.2020Chersey100cm2/45
27.10.2020Chersey100cm5/45
28.10.2020Chersey100cm2/45
11.11.2020Chersey100cm1/48
13.11.2020Chersey100cm3/48
15.11.2020Chersey100cm2/48
15.11.2020Chersey100cm6/48
17.11.2020Chersey100cm6/48
18.11.2020Chersey100cm3/48
19.11.2020Chersey100cm3/48
08.12.2020Hiivurin Suomenhevoset100cm6/60

LAHJATTOMAT TREENAA

04.05.2020 - Valmentajana Aimo (266 sanaaa)
Marsalkalla kävi tänään hyvä tuuri sen varastaessa itselleen arpajaisten palkintolipukkeen naapuriltaan Tuohiselta. Pääpalkintona jaossa oli paikka kevään ensimmäisessä derbykentällä järjestetyssä estevalmennuksessa, jonka teemana oli yksinkertaisesti radan ratsastaminen maneesikauden olosuhteiden jälkeen avoimella ja pohjaltaan erilaisella nurmiareenalla. Verryttelyssä rautias suomenhevonen tuntuikin hieman tavallista virkeämmältä, vaikka miinuspuolena sen keskittymiskyky työnteosta helposti harhailikin. Pikkuesteille lämmittelymielessä otetut hypyt ori klaarasi kuitenkin helposti, hieman jopa loikkiaan liioitellen. Cherry oli kuitenkin selvästi hereillä ratsunsa selässä reagoiden nopeasti Marsalkan ylimääräiseen iloitteluun. Positiivistakin rautiaan reippaudessa oli: se kantoi itseään selvästi tavallista ryhdikkäämmin, eikä tämän vuoksi etsinyt tasapainoaan ollenkaan niin paljon kuin normaalisti. Näin ollen myös laukat säilyivät helpommin oikeina, eikä ratsukon keskittyminen ajautunut liikaa rytmissä pysymisestä huolehtimiseen.
Verryttelyhyppyjen jälkeen oli aika nostaa estekorkeutta ja ruveta todenteolla hyppäämään rataa: areenalle oli rakennettu täyspitkä kahdentoista esteen vuosia sitten kilpailuissakin hypätty rata ennalta määrättyine erikoisesteineen ja muine tilpehööreineen. Marsalkka vaikutti tehtävään enemmän kuin valmiilta, ja myös Cherryllä vaikutti olevan hauskaa. Ensimmäiset kolme estettä ratsukko ylitti ilman kummempia vaikeuksia, ja neljännestäkin esteestä selvittiin pienen kiemurtelun ja epröinnin jälkeen kunniallisesti ylitse. Seuraavana vuorossa olleelle sarjaesteelle Cherry joutui hevostaan kannustamaan vielä enemmän, sillä A-osan alla maannut vesimatto oli tänään Marsalkan mielestä erityisen epäilyttävä. Asiaan saattoi vaikuttaa myös hankalasta kulmasta paistanut aurinko, joka muodosti esteiden väliin optisia harhoja aiheuttavia varjoja. Trippelin kanssa oli hieman ponnistuspaikan kanssa hakemista, mutta sen jälkeen loppurata sujui melko ongelmattomasti. Uusinnassa ratsukko olisi voinut uskaltautua hyödyntämään nurmen tarjoamaa sujuvuutta vielä enemmän, mutta suunniteltujen reittien ratsastaminen onnistui kuitenkin oikein hyvin. Pienen hengähdystauon jälkeen radalla sattuneet virheet vielä korjattiin, mutta mitään isoa fiksattavaa ei tämän päiväisessä suorituksessa ollut. Kisakaudesta ennustaisin oikein valoisaa, Marsalkka vaikuttaisi talven treenikauden jälkeen olevan erinomaisessa vedossa.

RAKAS PÄIVÄKIRJA

20.09.2019 - Kirjoittanut omistaja (246 sanaa)
Touhupetterin täyttettyä jo kokonaisen vuoden oli sen aika suunnata hevosklinikalle irtopalakuvausten merkeissä. Orin lastaukseen sain työntekijöiltäni apua, mikä olikin hyvä asia sillä Mara oli ensin vahvasti sitä mieltä, että ilman naapurikarsinan puttea se ei lähtisi minnekään. Kolmen roisin naisen voimin saimme hevosen kuitenkin kammettua autoon ja matka pääsi alkamaan. Klinikalle päästyämme oli Mara jo kaivanut selkeän kuopan trailerissa olleisiin kuivikkeisiin, muttei se kuitenkaan ollut rikkonut kuljetustilasta mitään. Ilmoittautumisen jälkeen purin hevosen autosta, joka sujui kohtalaisesti, ja suuntasin sisälle. Hetken odottelun jälkeen mukava hoitaja kävi tunnistamassa varsan Maraksi ja lupasi pistää sille myöhemmin myös influenssarokotuksen, kun nyt kerran paikalla olimme. Hevosen saama ensimmäinen pistos sisälsi kuitenkin rauhoittavaa ainetta, jota jouduttiin lopulta lisäämään peräti kahdesti, ennen kuin Mara antoi periksi ja rauhoittui riittävästi, jotta se saatiin siirrettyä röntgenkuvaukseen turvallisesti ja ilman valtavia taloudellisia vahinkoja. Kuvaukset itsessään sujuivat rutiinilla, jonka jälkeen Mara pääsi heräilemään yhteen klinikan päiväkarsinoista. Tässä välissä se sai myös luvatun rokotuksen, mutta sitä uninen otus ei tainnut kunnolla edes tajuta. Itse siirryin eläinlääkärin kanssa tarkastelemaan orin nivelistä otettuja kuvia, jotka omaan silmääni vaikuttivat ilahduttavan puhtailta. Kinnerpateille tyypillisiä piirteitä en kuvista bongannut ja tästä samaa mieltä oli kanssani myös eläinlääkärimme. Irtopalojakaan ei nivelistä löytynyt, mikä oli ehdottoman hyvä asia ja minulle omistajana valtava helpotus. Erään tulevaisuudessa mahdollisesti ongelmia tuottavan nivelen eläinlääkäri hevosesta nimesi, mutta vielä hän ei kuitenkaan lähtisi toteuttamaan edes ennaltaehkäisevää hoitoa. Tällaisten uutisten kera edelleen Nukkumatin kanssa treffeillä ollut Mara oli huojentavaa lastata autoon, sillä kalliita ja riskialttiita leikkauksia ei näillä tiedoilla hevoselle tarvitsisi suorittaa!

20.11.2019 - Kirjoittanut omistaja (147 sanaa)
Marsalkka osallistui elämänsä ensimmäiseen laatuarvostelutilaisuuteen ollessaan vain kaksivuotias. Orin kaveriksi karkeloihin lähti tuttuakin tutumpi painikaveri Iltarusko, joka myös oli kasvattina omaa tuotantoamme. Puunaukset kotona sujuivat kummankin pojan kanssa kohtalaisesti: niitä oli jo käsitelty jonkin verran ajo-opetuksen merkeissä. Myös matka sujui kohtalaisen rauhallisissa merkeissä, mikäli ensimmäisten kilometrien tanssimista ei oteta huomioon. Pelipaikalla nuoret miehet olivat samaan aikaan hyvin tohkeissaan ja aika jännittyneitäkin, mutta leikkimielisestä arvostelusta ne selvisivät kumpainenkin mukavin pistein. Rakennearvostelu oli kaksivuotiailla ainoa osakoe, eikä esiintymisjännitystä ainakaan lievittänyt tuomarien silmien alle joutuminen ilman pihattokaverin läsnäolon tarjoamaa turvaa. Siitä huolimatta Marsalkka sai käytöksestään kokonaiset 8 pistettä, ja rakennearvostelusta itsestään myös oikein kohtuulliset 8,2 pistettä. Suvullisesti ori arvioitiin erinomaiseksi (10 pistettä), minkä lisäksi pisteitä annettiin yleisestä käytöksestä kisapaikalla yhteensä 6,75 kappaleen verran. Kokonaispistemäärä Marsalkalle oli täten 32,95 pistettä, mikä oikeutti sen helposti ensimmäiseen palkintoon. Kotimatkalla hymy oli herkässä syystäkin, olivathan molemmat pikkumiehet selvinneet koetuksestaan odotukset ylittäen.

29.02.2020 - Kirjoittanut omistaja (232 sanaa)
Pitkän mietintätauon jälkeen Marsalkka löysi itsensä estevarsojen laatuarvostelutilaisuudesta. Takana olivat niin kolmivuotissynttärit kuin melko huolellinen valmistelu tulevaa koitosta varten. Hukkaan eivät työtunnit olleet menneet, sillä ori todella esitti karkeloissa parastaan. Myös tällä kertaa mukana oli luotettava matkakumppani Rusko, vaikka poikien yhteinen pihattotaival jo tovi sitten oli loppunutkin. Nuoren rautiaan kasvu oli vuodessa tasoittunut mukavasti tuoden sen korrektin rakenteen vielä paremmin esille: tuomarit palkitsivat Marsalkan ulkonäön peräti yhdeksällä pisteellä. Sukunsa puolesta ori oli edelleen täyden kympin arvoinen, lisäpisteitäkin jaettiin kitsastelematta täydet yhdeksän kappaletta. Hyvästä käytöksestään rautias palkittiin neljällä pisteellä: tänään nuoren miehen käytös oli yllättävänkin kilttiä ja kohteliasta. Neljä pistettä tarjoiltiin myös orin askellajeista, ja erityisesti sen ravia kehuttiin kehityskelpoiseksi ja rytmikkääksi. Vain estekoe meni tämän tulevaisuuden estetykiksikin tituleeratun suomenhevosen kanssa hieman penkin alle. Jännittävä tilanne oli Marsalkalle hieman liikaa, eikä se hypännyt ollenkaan niin hyvin kuin kotona harjoituksissa. Ori hyppäsi kiireisesti ja puomit suussaan, eivätkä tuomarit arvostaneet myöskään hevosen oma-aloitteisuutta sivuaitojen yli hyppäämisessä... Pisteitä irtohypytyskokeesta annettiin oikeutetusti vain pari kappaletta, saatesanoinaan vihjailevat "lupaava kouluhevosen alku, hienot askellajit ja komea rakenne, esteillä kapasiteetti rajoittunut ja älykkyys olematonta." Kaikesta tästä huolimatta hevosen saama yhteispistemäärä oli 38 pistettä, mikä oikeutti sen ensimmäisen palkinnon lisäksi Tilaisuuden paras 3-vuotias -mainintaan. Kotimatkalla fiilikset olivat ristiriitaiset: Marsalkan pisteet olivat hyvät ja palkintokin paras mahdollinen, mutta estekokeen epäonnistuminen painoi mielessä. Harjoittelulla orista toivottavasti tulevaisuudessa leivottaisiin se siitä niin kovasti toivottu estetykki, tai sitten sitä odottaisi lajinvaihdos sille sopivammaksi arvioituun kouluratsastukseen.

20.07.2020 - Kirjoittanut omistaja (156 sanaa)
Marsalkka löytyi tänään aamupäivällä tarhastaan kolmijalkaisena, mikä luonnollisesti säikäytti koko henkilökunnan. Kisauransa vasta hädintuskin aloittanut ori oli surkea näky sen vältellessä painon varaamista vasemmalle etujalalleen, mutta kirvestä ei ollut lupa heittää kaivoon ennen hevosen perinpohjaista tutkimista. Eläinlääkärillä ei kestänyt puolta tuntiakaan tulla tutkimaan selvästi kivuliasta hevosta, ja vain joidenkin minuuttien jälkeen hän jo vapautti meidät pahimmasta pelostamme: ei jännevammaa, eikä muutakaan havaittavaa ongelmaa tukielimessä. Tutkimuksen siirryttyä jalan säärivaiheilta alas kavioon asti, alkoi syitä äkilliselle ontumalle löytyä. Marsalkka oli mahdollisesti astunut terävän kiven päälle, tai sitten sillä oli edellisessä kengityksessä lyöty naula liian syvälle kavioon; niin tai näin, löytyi siltä mädän täyttämä paise jostain ruununrajan tuntumasta. Vamman hoitaminen oli kohtalaisen helppoa: paise puhkaistiin ja huuhdeltiin desinfioivalla aineella, ja nyt jalan hoitoa jatkettaisiin betadine-hauteella joidenkin päivien ajan. Helpotus oli suuri, kun tajusimme hevosen selviävän tilanteesta hengissä, ja vieläpä melko lyhyellä sairaslomalla. Edes kipulääkettä ei tarvitsisi antaa, nyt kun paine kaviossa oli jo hellittänyt sinne kuulumattoman ryönän poistuttua paikalta.

17.11.2020 - Kirjoittanut omistaja (324 sanaa)
Marsalkka oli neljäntenä hevosena mukana Cherseyn kisatourneellamme. Takana oli jo melkein viikon verran hyppäämistä, mutta ori puhkui yhä energiaa ravatessaan nyt jo kovin tutuksi tulletta verryttelyareenaa ympäri. Apujani ori kuunteli hieman vaihtelevalla menestyksellä, mutta pääasiassa rautias oli kiltti ja reagoi apuihini toivotulla tavalla. Verryttely tuntui tänään sujuvalta, eikä radalle lähdettäessä ollut suurempia huolia mielessä. Lähtömerkin soitua kannustin Marsalkan nostamaan laukan, johon suomenhevonen vastasi vitkastelematta. Hypättävällä radalla ei ollut erillistä uusintaa, joten sijoitusta metsästettäessä olisi onnistuttava jokaisessa askeleessa läpi radan. Ensimmäisenä esteenä hypättävä pysty oli kuitenkin jo vaikea, sillä se oli sijoitettu Marsalkan mielestä epäilyttävän lähelle isommissa luokissa hypättävää vedellä täytettyä hautaa. Olin näyttänyt esteen ympäristön kokonaisuudessaan omaa suoritusvuoroani odotellessamme, mutta siitä huolimatta lähestyminen sinivalkoiselle pystylle oli kiemurteleva ja rytmiltään takkuileva. Täysi sakkaaminenkin oli jo lähellä, mutta viime hetken oljenkortena käytetty raipannäpäytys sai orin kiipeämään hissihypyllä esteen ylitse. Puomit onneksi pysyivät kannattimillaan, ja sitten mentiin.
Alun haparoinnin jälkeen mukavasti rullaava rytmi löytyi yllättävän helposti. Seuraavat neljä estettä sujuivat omalla painollaan, eikä vaikeuksia ollut ponnistuspaikan löytämisessä tai edes laukkojen kanssa kikkaillessa. Sarjaesteellä väliin venymisen kanssa tuli hieman hankaluuksia orin väistäessä sarjan kylkeen rakennettua okseria voimakkaasti sivulle, mutta liioitellulla voimankäytöllä hyppy kantoi okserin takapuominkin ylitse. Seuraavatkin hypyt sujuivat mukavasti, vaikkakin mukaan mahtui muutamat laukanvaihdot ravin kautta. Suomenhevoselle oli moneen otteeseen yritetty opettaa laukanvaihtoja askeleessa, mutta jästipäisenä puttena se ei koskaan ollut niistä oikein ottanut onkeensa. Melko tarkkaan minuutin adrenaliiniryöpyn jälkeen ylitimme orin kanssa maalilinjan, vieläpä virheittä ja muihin verrattuna melko kilpailukykyisessä ajassa. Lopullista sijoitustamme saimme jännittää aivan luokan loppuun saakka, ja vaikka alusta asti tiesimmekin, ettemme me mukana mitalitaistossa olleet, niin ruusukkeen toivossa jaksoimme kuitenkin koko ajan olla. Toive ei tällä kertaa ollutkaan ihan turha, sillä luokan viimeisen ratsukon tultua maaliin jäi lopulliseksi sijoitukseksemme kuudes tila kaiken kaikkiaan 48 osallistujan luokassa. Tällä onnistumisella pääsimme mukaan palkintojenjakoonkin, mistä Marsalkka jaksoi vielä näin viidennelläkin kerralla olla valtavan innoissaan. Kieltämistä ei kuitenkaan ollut siinä faktassa, että ori oli selvästi kovassa kunnossa ja sen suorittaminen oli vain parantunut viimeisten viikkojen aikana.