Syyn Talvihurmos

VH25-018-0031



Syyn Talvihurmoksen kuvat © Vvapaat. Klikkaamalla kuvia saat ne suuremmiksi.

FAKTAT FAKTOINA


Nimi Syyn Talvihurmos Kutsumanimi Hurma
Rotu, sukupuoli Suomenhevonen, ori Säkäkorkeus, väri 157cm, tummanrautias
Syntymäaika, -paikka 13.01.2025, Suomi Ikä 3-vuotias
Koulutus Helppo A, re. 110cm, me. 100cm Painotus Esteratsastus
Kasvattaja Syyn Kartano Omistaja Cherry, VRL-12299

HISTORIAN HAVINAA

Edellinen omistamani Syyn Kartanon kasvatti, iki-ihana Vimma, oli siirtynyt ajasta ikuisuuteen jo tovi sitten, joten luonnollisesti talliin järjestyi vapaa karsina heti, kun Hurma ilmestyi vapaille markkinoille myyntiin. Suunnitelmat nuoren, vain kolmevuotiaana Kuuraan muuttaneen orin varalle olivat suuret, suuremmat kuin yhdenkään omistamani hevosen kohdalla aiemmin: vakaa aikomukseni oli pyrkiä Hurman kanssa kantakirjaan, kun kerran sukukin siihen velvoitti. Kuka tietää, vaikka kipinä kohti laajempaakin kantakirjaharrastusta roihahtaisi liekkeihin orin ansioiden myötä - olettaen tietenkin, että Hurma kirjoihin ja kansiin hyväksytään, vaan miksi ei hyväksyttäisi; onhan se ollut nuoresta asti komea ja katseita kääntävä ilmestys!

NE SANOVAT MINUN OLEVAN

Hurma on kotioloissa leppoisa hevonen, jonka kanssa kaikki vauvasta vaariin tulevat toimeen ongelmitta. Vielä kuljetusautoon kavutessaankin rautias on oikea tyyneyden perikuva, mutta määränpäähän saapuessaan se herää eloon tehden vallan selväksi sen, että oman elämänsä kruunaamaton kuningas on saapunut tontille. Kotona niin rennosta ja rauhallisesta hevosesta kuoriutuu kilpailupaikoilla vireä, välillä vähän röyhkeäkin hevonen, jonka taukoamaton kailotus ei jää keneltäkään huomaamatta. Suomenhevosen varustaminen hektisessä ympäristössä ei ole nautinto kenellekään, mutta liikkeelle päästessään Hurma kuitenkin asettuu sen verran, että sen kanssa on turvallista liikkua ahtaillakin varikkoalueilla.

Ratsailta käsin orin egon ohjaaminen olennaiseen on paljon helpompaa: Hurmaa voisi kuvailla jopa vähän tosikoksi ylisuorittajaksi. Kilpa-areenalle astellessaan se keskittyy sataprosenttisesti suoritukseensa tehden parhaansa ja vähän enemmänkin. Maaliviivan ylitettyään Hurma muistaa jälleen ottaa yleisön omakseen, ihan vain ettei kenellekään jää epäselväksi, millainen macho heille esiintyikään. Kotitallillaan Hurmassa on paljon vähemmän ratsastettavaa - sen etenemistä voisi alkuverryttelyjen aikana kuvailla jopa verkkaiseksi, ja vaikka ori kyllä käynnistyy miellyttävän pyrkiväksi treenin edetessä, ei se koskaan kiihdy sellaiseksi sähikäiseksi, kuin se reissussa ollessaan on alusta alkaen.

Hurma on isoliikkeinen hevonen, jonka selässä hyötyy valtavasti vahvasta keskivartalosta ja vakaasta vartalonhallinnasta. Rautiaalla on paha tapa pyrkiä rullaamaan pois tuntumalta, ja vaikka sen saakin korjattua pohkeella takaisin luotilinjan etupuolelle, valuu se herkästi jo seuraavasta puolipidätteestä jälleen kuolaimen taakse. Sileällä Hurma osaa perusasioiden lisäksi vähän temppuja, mutta sen kyky suoriutua erilaisista tehtävistä riippuu vahvasti ratsastajan osaamistasosta. Esteillä ori on vähän anteeksiantavampi, mutta aloittelijoiden ratsu se ei kuitenkaan ole. Hevonen pitää ratsastaa hyvin ohjan ja pohkeen väliin, jotta se suorittaa esteet tasaisen varmalla otteella. Hurma ei pelkää erikoisesteitä, mutta sillä on hauska tapa tehdä niistä mörköjä silloin, kun tilaisuus sellaiseen koittaa. Sama pätee myös maastoesteillä, ja maastossa liikkuessa vähän muutenkin: suomenhevonen ei varsinaisesti pelkää mitään, mutta epävarma ratsastaja saa varmasti jännittävää kyytiä hyvän tekosyyn ilmaantuessa.

PERHE ON PAINAJAINEN

i. Helmiahon Talvitaituri
KTK-III, KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I, SLA-I
sh, 154cm, rt
ii. Hengenvaaran Talventuoja
KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I, VVJ-II, SLA-I
sh, 150cm, rt
iii. Ch & VSN Ch Töppöne
KTK-II, SV-II
iie. Talvitaru
KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I, VVJ-I, SLA-I, YLA1
ie. Mörkövaaran Tähtivimma
KTK-II
sph, 143cm, prt
iei. Tähtiensota
KTK-II, KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I, SLA-I
iee. Vinhapolkka
KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I, VVJ-I, SLA-I*
e. Kallaisten Vaapulavissun
KTK-II, KRJ-I, KERJ-I
sh, 160cm, prt
ei. Vähäpellon Lapinpeikko
KTK-III, KRJ-II
sh, 162cm, rtkm
eii. VSN WCh Kaamospeikko
KTK-II, KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I, SLA-I, YLA2
eie. Lapintaika
KRJ-I, ERJ-I, KERJ-I, SLA-I, YLA2
ee. Hissunkissun
KTK-II
sh, 161cm, rt
eei. Ch-R Hämäränhyssy
KRJ-I, ERJ-II, KERJ-II, VVJ-II, MEJ-II,
TYH-II, SLA-I, YLA1
eee. Heljäke
KTK-III, KRJ-I, ERJ-II, KERJ-I, SLA-I

POJASTA POLVI PARANEE

00.00.0000 o./t. Hevosen Nimi (e. Hevosen Nimi) om. Omistaja, VRL-00000
00.00.0000 o./t. Hevosen Nimi (e. Hevosen Nimi) om. Omistaja, VRL-00000

RUUSUKEHAI VAUHDISSA


Ominaisuuspisteet (ERJ) Taso
000.00 0/5

LAHJATTOMAT TREENAA

00.00.0000 - Valmentajana Valmentaja (000 sanaaa)
Tekstiä tekstiä tekstiä...

RAKAS PÄIVÄKIRJA

15.01.2025 - Kirjoittanut omistaja (107 sanaa)
Hurma oli hädin tuskin ehtinyt kotiutua osaksi Kuuran hevoslaumaa, kun sen esteille sykkivää sydäntä jo tarvittiin lajiin vähemmän intohimoisesti (suorastaan kammoksuvasti) suhtautuvan Kimmon henkiseksi tueksi; kimo kouluratsu kun teki irtohypytyskujassa täydellisen stopin ilman lajitoverinsa rohkaisevaa seuraa. Hurmalle moinen pesti sopi erinomaisesti, sillä rautias oli hommassa jo vanha konkari, minkä lisäksi se oli omannut jo maitovarsana enemmän estelahjoja kuin Kimmolla tulisi olemaan koskaan. Muutaman enemmän vai vähemmän sujuvan puomikierroksen jälkeen Kimmo saateltiin pois maneesista ja Hurma pääsi tekemään muutaman toiston vielä oikeilla esteillä – tämähän sopi orille paremmin kuin hyvin. Tapansa mukaan Hurma oli kujassa varsin vauhdikas, mutta taidolla (tai tuurilla) se selvitti kaikki jalkansa esteiden yli rytmissä sekoamatta.

18.01.2025 - Kirjoittanut omistaja (107 sanaa)
3-vuotiaaksi kääntynyt Hurma, kuten myös kaikki ikätoverinsa, siirtyivät vuodenvaihteen jälkeen Jennan pitkän ratsutuslistan jatkoksi, vaikka eiväthän nämä listan nuorimmaiset kevään aikana muuta tehneet kuin totuttelivat vähän ratsastajaan – varsinaisesta ratsukoulutuksesta puhuttaisiin sitten vasta syksymmällä. Hurmalle, jolle lievän vieroitus- ja muuttokriisin jälkeen kaikki asiat ovat olleet aika ok, ei satulointi ja ihmisen paino satulassa olleet mikään suuri järkytys, pieni ihmetys korkeintaan. Hyvien eväiden turvin ori oppi kuitenkin nopeasti tykkäämään harjoituksesta, jossa ensin puetaan varusteet päälle, sitten hölkätään liinassa muutama kierros ja lopuksi otetaan Jenna hetkeksi selkään heilumaan. Ratsuttajan näkemys tulevasta esteratsusta oli seuraava: ”luottavainen, melko tasapainoinen ja treeneihin positiivisesti suhtautuva nuori, jonka kärsivällisyydessä on vielä jonkin verran toivomisen varaa”.