VH25-018-0677
Syrjän Hupiveikon kuvat ovat tallin omaisuutta. Klikkaamalla kuvia saat ne suuremmiksi.
| Nimi | Syrjän Hupiveikko | Kutsumanimi | Veikko |
| Rotu, sukupuoli | Suomenhevonen, ori | Säkäkorkeus, väri | 158cm, tummanpunarautias |
| Syntymäaika, -paikka | 04.08.2025, Suomi | Ikä | 3-vuotias |
| Koulutus | Helppo A, re. 110cm, me. 80cm | Painotus | Este- ja kouluratsastus |
| Kasvattaja | Syrjän Ratsutalli | Omistaja | Katri, VRL-12299 |
Jos Veikon myynti-ilmoituksessa olisi kuvailtu tarkemmin, millainen Hupiveikko sitä onkaan myynnissä, olisin varmasti miettinyt vielä kertaalleen, haluanko orin kaltaista rautiasta aivan todella riesoikseni. Totuus suomenhevosesta paljastui kuitenkin vasta sen jo muutettua Kuuraan asumaan. Enkä minä tässä hevosen kasvattajaa syytä; eihän Veikkoa olisi ostanut kukaan, jos hän olisi ollut täysin rehellinen hevosensa taipumuksesta päätyä täysin uskomattomiin tilanteisiin. Ja onhan Veikossa sentään jotain hyvääkin, nimittäin sen erittäin sporttinen olemus ja ilmiömäinen hyppykyky, jolla haastetaan puoliverisetkin mennen tullen.
Hupiveikon nimi antaa vahvasti osviittaa siitä, millainen hevonen Veikko on. Orilla riittää huumorintajua; useimmiten enemmän kuin ihmispoloilla, jotka sen kanssa joutuvat päivittäin toimimaan. Hevonen pitää itseään ylivertaisena yksilönä, ja odottaa tietysti myös arvolleen sopivaa palvelua. Samaan aikaan Veikko tekee kaikkensa vaikeuttaakseen näiden palvelujen järjestämistä, ja järjestää samassa rytinässä vielä lisäpuhteitakin jo valmiiksi (vähintään henkisesti) loppuun palaneelle palvelusväelleen. Käytännön esimerkkinä mainittakoon se kerta, kun väkirehuämpärin ojentaminen Veikon kortteeriin johti paitsi käytävälle kipattuun velliin, myös rehuhuoneen saranoiltaan pudotettuun oveen ja solmuun väännettyyn pumppukärryyn. Tai se kerta, kun Veikko tarhasta lähtiessään otti mukaansa lähes kilometrin verran aitalankaa sekä tusinan verran lajitovereitaan. Ja olihan tässä taannoin sekin lauantai, kun ori oli yön aikana onnistunut siirtämään karsinansa väliseinää lähes puoli metriä naapurinsa puolelle. Lista on loputon ja kertoo lähinnä siitä, kuinka Veikon kanssa mikä tahansa on mahdollista. Ei paljoa lohduta, että rautias on kohtalaisen kiltti käsiteltävä, kun aina sen kanssa kuitenkin tapahtuu jotain yllättävää. Tuuriakin Veikolla on, nimittäin kymmenistä ja taas kymmenistä sattumuksistaan huolimatta ori ei ole koskaan telonut itseään, eikä oikeastaan edes hoitajiaan tai hevoskavereitaan – omaisuutta toki aina silloin tällöin, mutta onneksi useimmiten Veikon aikaansaannokset ovat vain turhauttavia lisäpuhteita.
Ori olisi jo aikoja sitten menettänyt kotinsa ja sukukalleutensa, ellei se olisi niin pirun lahjakas hyppääjä! Veikko saa pitkän liudan aiheuttamiaan murheita anteeksi ihan vain siksi, että se hyppää upealla tekniikalla ja aina tolppien yläpuolelta. Estevirheitä rautias tekee äärimmäisen harvoin ja yleensä ne harvatkin johtuvat siitä, ettei hevosen ulottuvuuksiin tottunut ratsastaja pysy mukana orin menossa. Veikkoa lienee tarpeetonta kuvailla ammattilaisen hevoseksi, sillä sitä se on jo käsiteltäessäkin. Hevonen on tottunut selkeään ja valmennusmieliseen ratsastukseen, jossa treenit rakennetaan aina jonkin tietyn tavoitteen ympärille. Määrätiedoton haahuilu ei pitkään jaksa oria kiinnostaa, vaan sitten se alkaa kehittää itse itselleen ohjelmaa. Mikäli turhanpäiväinen säikkyminen, kyttäily ja jumittaminen eivät houkuttele, kannattaa Veikko pistää töihin heti alkukäynneistä lähtien. Orin treenit kannattaa pitää lyhyinä ja ytimekkäinä ja suorittaa kuntotreenit jossain aivan muualla kuin kentällä tai maneesissa pyörien. Ajoittaisesta haastavasta ratsastettavuudestaan huolimatta Veikko osaa olla myös palkitseva ratsu, jonka toimiminen tai toimimattomuus vertautuvat suoraan ratsastajan taitoihin ja päivän kuntoon. Parhaimmillaan rautias on esteradoilla, mutta oikeiden tähtien alla se suorittaa kohtuullisesti myös kouluaidoissa. Maastossa Veikko on melko säikky ja nopea liikkeissään, mutta vauhdista ja vaarallisista tilanteista pitävälle ratsastajalle ori sopii hyvin maastokaveriksi. Rohkeammin suomenhevonen etenee toisen hevosen perässä kulkiessaan, mutta uskaltaa sen kanssa lähteä yksinkin maastoon.
| i. Ku Sillit Suolassa sh, 159cm, rt |
ii. sh, 160cm, prt |
iii. Ku Kuningas Konsanaan |
| iie. Sadepäiväsammakko |
||
| ie. |
iei. Lemmenliekki |
|
| iee. Kestimäen Lotta |
||
| e. Pirunkorven Ilomieli sh, 157cm, trt |
ei. Turmion Tuoja sh, 159cm, tprt |
eii. Turmion Tie |
| eie. Tuulen Tuoja |
||
| ee. Iloliemi sh, 155cm, vprt |
eei. Hönöhumppa |
|
| eee. Ilo-Iita |
00.00.0000 o./t. Hevosen Nimi (i./e. Hevosen Nimi) om. Omistaja VRL-00000
00.00.0000 o./t. Hevosen Nimi (i./e. Hevosen Nimi) om. Omistaja VRL-00000
Suomenhevosvarsojen arviointitilaisuus 20.11.2025: SV-III (5,8 + 10 + 6 + 5,75 + 6,3 + 0 = 33,85p)
Estevarsojen laatuarvostelutilaisuus 31.12.2025: EV-I (6 + 9 + 4 + 4 + 2 + 9 = 34p)
Kouluvarsojen laatuarvostelutilaisuus 20.04.2026: KV-II (6 + 4 + 1 + 2 + 6 + 5,5 = 24,5p)
| Ominaisuuspisteet (ERJ) | Taso |
| 0000.00 | 0/4 |
00.00.0000 - Valmennus
Teksti
30.11.2025 - Ei tylsää päivää
Veikon kanssa mikään ei ole niin varmaa, kuin se, että ori onnistuu yllättämään aina. Viime aikoina hevosen järjestämät jumppatuokiot ovat liittyneet lähinnä heinäverkkoon ja sinne joulutunnelmissa ripustettuihin hevosenkenkiin; toisinaan kengässä on ollut vielä kiinni Veikko itsekin, toisinaan hevonen on jo pyristellyt itsensä irti tapahtumapaikalta ennen kolttosestaan kiinni jäämistä. Hyvä puoli harrastuksessa on toki se, ettei kadonneita irtokenkiä tarvitse koskaan etsiä kaukaa! Muita Veikon viimeaikaisia edesottamuksia ovat olleet tulvan aiheuttaminen vesiautomaatilla (tämän jälkeen ori siirtyi toistaiseksi ämpärijuottoon) ja oman sisäloimensa riisuminen kuoriloimen alta niin, ettei päällimmäisessä loimessa ollut yksikään solki auki, eikä se myöskään ollut hievahtanut omalta paikaltaan senttiäkään. Sen verran kehnossa valossa Veikko tallilla nähdään, että vakituisen hoitajan löytäminen orille on osoittautunut vähintäänkin… haastavaksi. Ja ymmärtäähän sen! Kuka nyt haluaisi väkisin lisää työtä jo valmiiksi kiireiseen arkeensa, etenkään, kun Veikko ei ole edes erityisen hurmaava persoona.
17.12.2025 - Irtohypytyksen ilonpilaaja
Veikon irtohypyttäminen oli katkeransuloista touhua: nähdä se kaikki lahjakkuus, joka hevoseen oli jo äidinmaidon mukana pesiytynyt, ja samaan aikaan todistaa sitä aivottomuutta, josta Veikon oli jo pian muuttonsa jälkeen todettu kroonisesti kärsivän. Esteiden välissä ori teki töitä varmasti ja voimiaan säästelemättä, mutta se lohdutti vain hieman silloin, kun kujan päättyessä rautias vain jatkoi matkaansa kujan sulkevaksi aidaksi tarkoitetun huomionauhan ylitse. Hyppy itsessään oli komea, ja korkeudeltaan aivan omaa luokkaansa kujan esteisiin verrattuna, mutta jokainen Veikon tuntenut myös tiesi, ettei oria aivan hetkeen huijattaisikaan uudelleen kiinni. Useamman minuutin ori nautti täysin häpeilemättä saavuttamastaan vapaudesta, ja tänä aikana se tietenkin ajautui aiheuttamaan myös lisää hommia irtohypytyksen vastuuväelle: rautias nimittäin onnistui tiukkoja uukkareita tehdessään kaivamaan maneesin pohjahiekat ylös aina pohjasorille saakka, eikä sellaisella pohjalla tietenkään ollut enää turvallista jatkaa irtohypytystä. Jälleen kerran mietin hiljaa mielessäni, että kyllä Veikko olisi ehkä saanut jäädä ostamatta. Ja sitten toisaalta: olihan sen hyppy aidan yli ollut aivan käsittämättömän upea suoritus niin kapasiteetin kuin tekniikankin puolesta.