Nanotulen kuvat ovat tallin omaisuutta. Klikkaamalla kuvia saat ne suuremmiksi.
| Nimi | Nanotuli | Kutsumanimi | Tuittu |
| Rotu, sukupuoli | Suomenhevonen, tamma | Säkäkorkeus, väri | 160cm, punarautias |
| Syntymäaika, -paikka | 26.08.2020, Suomi | Ikä | 8-vuotias |
| Koulutus | Helppo A, re. 70cm, me. 50cm | Painotus | Kouluratsastus |
| Maahantuoja | Karolus | Omistaja | Katri, VRL-12299 |
Nanotuli on Kuurassa aivan ainutlaatuinen ilmestys sen ollessa ainoa aidosti ravuritaustainen hevosemme. Kaupantekohetkellä se asui vielä Karoluksessa ja treenasi valmentajansa Janin kanssa, mutta koska tamma lupaavista hiittilenkeistään huolimatta ei löytänyt haluttua draivia raviradalla, myytiin se laatuunsa nähden varsin edullisesti ”kotiin kuin kotiin”. Näin ratsuihmisen silmin arvioituna Tuitussa oli sisäänrakennettuna kaikki ne ominaisuudet joita lajinvaihtajalta vaadittiin, mutta uudelleenkoulutus ottaisi tietysti aikansa eikä takeita projektin onnistumisesta vielä tässä vaiheessa ollut. Oikeiden tähtien alla tammasta tulisi kuitenkin kouluratsu ja aikanaan mahdollisesti jopa siitostamma, mikäli Tuittu itse vain olisi myötämielinen suunnitelman suhteen.
Tuittu on kiukkuisesta nimestään huolimatta rennon lupsakka hevonen, joka on ehtinyt nähdä elämänsä aikana niin paljon kaikenlaista, ettei mikään tunnu tätä rautiasta hetkauttavan. Suomenhevonen on kuin kotonaan kirkkaissa valoissa ja huumaavassa metelissä, mutta yhtä lailla se viihtyy myös hiljaisuudessa ja omassa rauhassaan. Tuittu ei hirveästi välitä muista hevosista, mutta tulee niiden kanssa kuitenkin riittävän hyvin toimeen pystyäkseen asumaan karsinatallin sijaan tammapihatossa. Ulkoilmaelämä sopiikin liikkumista rakastavalle suomineidolle varsin passelisti, sillä muutoin herkästi ylimääräistä virtaa keräävä tamma pysyy pihatossa asuessaan varsin tasaisena ja tyytyväisenä vapaapäivistä huolimatta. Hoitotilanteissa Tuittu on tottunut ripeisiin otteisiin, eikä se oikein malttaisi seistä pidempiä aikoja aloillaan omasta mielestään turhanpäiväisten lääppimisten takia. Komennettaessa tamma uskoo kuitenkin kerrasta, eikä sitä tarvitse olla jatkuvasti muistuttamassa hyvistä käytöstavoista. Taluttaessa rautiaalla on vetävä askel eivätkä hoitajat aina meinaa pysyä sen perässä, minkä vuoksi tamman vakiovarustukseen kuuluu riimunnaru ketjulla. Matkustajana Tuittu on varsin rento ja tyytyväinen, eikä se pane pahakseen pidempiäkään reissuja niin pitkään kuin eväät ja olosuhteet ovat kunnossa.
Ratsain Tuittu on hyvin työmotivoitunut hevonen, jonka historia kuitenkin edelleen näkyy ja tuntuu tamman ratsastettavuudessa. Suomenhevonen on tyypilliseen ratsuun verrattuna helposti kiireinen, minkä lisäksi sen askellajeista ravi on ylivoimaisesti vahvin. Toisinaan tammalla on edelleen vaikeuksia viihtyä kevyellä tuntumalla, minkä lisäksi se innostuu keskiaskellajeista tarpeettoman paljon. Toisaalta Tuittu on kestävyydeltään huippuluokkaa, se tekee mielellään yhteistyötä ratsastajansa kanssa ja opettelee mielellään vielä uusiakin temppuja. Vaikka hevosen esittäminen tasaisena ja tasapainoisena läpi kokonaisen kouluohjelman ei olekaan mikään itsestäänselvyys, on tamma erittäin opettavainen ja palkitsevakin treenikaveri jo hieman kokeneemmalle ratsastajalle.
Vauhdikkuutensa ja olemattoman esteälynsä vuoksi Tuitun kanssa on hypätty vain vähän. Suomenhevonen kohtaa erilaiset esteet kyllä rohkeasti ja lähtee lähes aina ponnistamaan hyppyyn, mutta useimmiten se silti laskeutuu esteiltä puomit jaloissaan kierien. Tamman hyppytekniikka on löysä ja varovaisuus olematonta, minkä vuoksi maastoesteetkin on hevosen kohdalla jätetty ihan turvallisuussyistä satunnaisten ojanylitysten ja pienten tukkien tasolle. Maastoilusta Tuittu kyllä pitää, oli sillä sitten ratsastaja selässään tai koppakärryt perässään. Rautias ei ole epätasaisella pohjalla kovin varmajalkainen, mutta liikennettä se ei jännitä ollenkaan. Ryhmässä liikuttaessa hevosen kilpailuvietti syttyy nopeasti, joten vahvempi kuolain ei ole ollenkaan huono varotoimi yhteisille lenkeille lähdettäessä. Ajaessa Tuittu puoltaa helposti vasemmalle, mikä lienee osittain syynä myös suomenhevosen laukkaherkkyydelle. Tamma kuitenkin pitää kärryttelystä kovasti ja sopiikin toimivuutensa vuoksi hyvin myös kokemattomamman kuskin ajettavaksi.
| i. Tototuli sh, 162cm, prt |
ii. Heljän Totoro sh, 158cm, tprt |
iii. Pelakka |
| iie. Alamajan Brenda |
||
| ie. Theresa sh, 160cm, rn |
iei. Usvarannan Aave |
|
| iee. Hempukka |
||
| e. Petohongan Alma sh, 164cm, vrt |
ei. Rassukka sh, 165cm, rt |
eii. Rattonen |
| eie. Jukolan Helmi |
||
| ee. Petohongan Meira sh, 155cm, prt |
eei. Alhon Hovikuski |
|
| eee. Mielikki |
Kilpaillut raveissa
5-vuotiskausi 8: 0-1-1, enn. 31,2ke/30,5aly, vs. 5105v€
| 20.09.2024 | Burnout, villit | Ryhmäajo 1609m | 33,7aly x | 4/12 | 2000v€ |
| 21.09.2024 | Burnout, villit | Ryhmäajo 1609m | 34,8aly x | 3/12 | 3000v€ |
| 22.09.2024 | Burnout, villit | Ryhmäajo 1609m | 36,5aly | 8/12 | |
| 07.10.2024 | Karolus, villit | Ryhmäajo 1600m | 31,8aly | 11/12 | |
| 04.11.2024 | Karolus, villit | Ryhmäajo 1600m | 30,5aly | 7/10 | |
| 24.11.2024 | Adina, villit | Tasoitusajo 2100m | 35,5ke | 2/12 | 75v€ |
| 24.01.2025 | Karolus, villit | Ryhmäajo 1600m | 30,5aly | 7/10 | |
| 31.01.2025 | Adina, villit | Tasoitusajo 2100m | 31,2ke | 4/11 | 30v€ |
Kilpaillut kouluratsastuksessa porrastetuissa
| Ominaisuuspisteet (KRJ) | Taso |
| 1917.57 | 5/4 |
08.02.2025 - Kirjoittanut omistaja
Nanotulen koeratsastus oli vähintään yhtä eksoottinen kokemus kuin tamma itsekin. Hevonen asui Karoluksen ratatallissa, eikä käytössä ollut mitään varikkoaluetta, hiittirataa tai varsinaista ravirataa kummoisempaa tilaa koeratsastukselle. Myös talli oli näin ratsuihmisen silmin hämmentävä: rautias varustettiin käytävän naruissa hiittikärryjen ja rehuämpäreiden keskellä tallin työntekijöiden rampatessa jatkuvasti tamman ohitse milloin valjaita raahaten ja milloin rehukärryjä lykkien. Tuittu, jota tällöin vielä Nanuksi kutsuttiin, oli kuitenkin ilmeisen tottunut jatkuvaan hälyyn ympärillään, sillä se ei vaikuttanut vaivautuvan tilanteesta lainkaan.
”Ratsastusta” Tuitulla oli takanaan muutama hassu kerta, mutta mistään ratsukoulutuksesta ei tamman kohdalla voitu puhua. Se oli tehnyt pari reissua hiittiradalle ratsastaja selässään ja ollut kuuleman mukaan ihan kiltti, mutta totuus kuitenkin oli, ettei hevonen ymmärtänyt varsinaisesta ratsastuksesta vielä mitään. Tuitun koeratsastus kesti varikkoalueella huikeat viisitoista minuuttia pitäen sisällään muutaman ympyräntapaisen kumpaankin suuntaan sekä parit siirtymiset pysähdysten, käynnin ja valmentajansa Janin sanoin ”mummoravin” välillä. Fiilis hevosesta oli erikoinen, sillä vaikka siinä teoriassa oli palaset mukavasti kohdallaan, ei se kuitenkaan ymmärtänyt avuista yhtään mitään. Se ei ollut millään mittarilla nuoren hevosen tuntuinen, mutta osaamistasoltaan se oli silti korkeintaan kolmevuotiaan tasolla.
Erikoisesta ensivaikutelmastaan huolimatta Tuittu oli mielestäni ostotarjouksen arvoinen hevonen. Vaikka se katselikin vielä ratsastajaansa yläkautta silmiin ja reagoi pidätteisiin nojaamalla ohjaan kahta kauheammin, oli se kuitenkin osoittanut olevansa kiltti jalat maassa -tyyppi, jonka selässä istuminen tuntui kaikesta huolimatta turvalliselta. Jos Tuitusta ei onnistuttaisikaan koulimaan vakavamielistä kouluratsua, voitaisiin se kuitenkin myydä uudelleenkoulutuksen jälkeen eteenpäin harrastehevoseksi ilman soimaavia omantunnontuskia.