VH24-018-0071
Kastilaisten Oravaranssin kuvat ovat tallin omaisuutta. Klikkaamalla kuvia saat ne suuremmiksi.
| Nimi | Kastilaisten Oravaranssi | Kutsumanimi | Aava |
| Rotu, sukupuoli | Suomenhevonen, tamma | Säkäkorkeus, väri | 150cm, vaaleanpunarautias |
| Syntymäaika, -paikka | 29.09.2023, Suomi | Ikä | 12-vuotias |
| Koulutus | Helppo B, re. 100cm, me. 80cm | Painotus | Esteratsastus |
| Kasvattaja | Miltsu, Breawa | Omistaja | Katri, VRL-12299 |
Kastilaisten Oravaranssi, tutummin Aava, luokitellaan jälleen heräteostosten puolelle – vaikka on tamman hankinnalle jälkikäteen kehitelty ihan järkiperäisiäkin perusteluja. Käydessäni tutustumassa tuleviin kouluratsuihini Islaan ja Hipsuun, pääsin samalla näkemään myös muita Miltsun kasvattamia suomenhevosia. Vasta 1-vuotias Aava erottui joukosta ison läsinsä sekä vekkulimaisen ilmeensä vuoksi. Huvikseni tiedustelin hieman rautiaan suvusta ja yllättäen varsan takaa löytyivätkin vanhemmat, jotka molemmat muistin kilpakentiltä hyvin – olipa Helmento joitain vuosia sitten nähty myös Kuuran kilpa-areenalla pokkailemassa palkintosijoja. Nähtyäni Aavan vielä liikkeessä, ei syitä kaupanteosta kieltäytymiselle oikein löytynyt.
Aava on vilkasluontoinen mutta hyväntahtoinen pikkutamma, joka ei koskaan kieltäydy tarjolla olevista seikkailuista. Rautias on tunnettu uteliaasta ja rohkeasta luonteestaan, jota eivät järkytä sen enempää rämisevät kattopellit, tuulessa lepattavat pressut kuin ohiajavat maatalouskoneetkaan. Hevonen on mukava käsitellä, kunhan toiminta on ripeää ja asiat etenevät Aavan edellyttämällä tahdilla. Tamma ei ole haaveilijoiden hevonen, vaan se pitää actionista ja kyllästyy nopeasti tyhjänpäiväiseen odotteluun tai liian pitkiksi venyviin hoitotuokioihin. Suomenhevonen tunnetaankin pahamaineisena kuopijana silloin, kun palvelu on sen mielestä liian hidasta. Ruokinta-aikoihin Aava on yksi tallin vaativimmista hevosista, sillä se odottaa tulevansa ruokituksi aina ensimmäiseksi ja tekee kyllä selväksi, mikäli tarjoilussa kestää liian pitkään. Vieraissa paikoissa tammaa kannattaa taluttaa ketjunarulla, sillä vaikka se kotona kulkeekin asiallisesti taluttajan rinnalla, voi se kierrosten noustessa muuttua vahvaksi säheltäjäksi jonka narussa ei huvikseen jaksa roikkua kukaan.
Ratsastaessa Aava on energinen, vapaapäivien jälkeen jopa villi hevonen. Tamma osaa pukittaa, mutta ei kuitenkaan tee sitä säännönmukaisesti missään tilanteessa. Hevonen ei ole järin kevyt tuntumalle, minkä vuoksi sillä kannattaa käyttää nivelkuolainta vahvempaa jarrua ainakin esteradoilla. Kaikkein herkimmin Aava reagoi ratsastajansa pohkeisiin, joskin niihinkin se osaa vastata lähinnä lisäämällä vauhtia. Rautias ei ole kovin kätevä kouluratsu heikon keskittymiskykynsä ja epätasaisuuteen taipuvaisen tuntumansa takia. Lienee sanomattakin selvää, ettei Aava sovellu aivan kenen tahansa ratsuksi, vaan se on ratsastuksellisilta ominaisuuksiltaan niin sanottu ammattilaisten kilparatsu.
Leipätyönsä Aava on tehnyt esteradoilla ja laji sopiikin sille kuin valkoinen läsi tamman päähän. Rautias on nopea ja sillä on matkaavoittava laukka, joka kutistuu kuitenkin tarvittaessa myös tarkempiin paikkoihin sopivaksi. Tamma ei ole parhaimmillaan pienien teiden suorittamisessa, mutta se kompensoi kääntymisakselinsa vaatimia lisäsekunteja olemalla todella nopea hypyissään. Suomenhevonen ei käytä turhaa aikaa leijaillakseen esteiden päällä, vaan se hyppää kaikennäköiset esteet korvat tötteröllä ja kiireisesti. Puomeja Aava pudottaa aina silloin tällöin huolimattomuuttaan, mutta pääosin se selvittää tehtävät helposti toimivan hyppymekaniikkansa turvin.
| i. sph, 148cm, trt |
ii. Rallatus sh, 151cm, rt |
iii. Riitapukari |
| iie. Kailoksen Suttu |
||
| ie. Pellonperän Hiltu sph, 145cm, trt |
iei. Pellonperän Tykki |
|
| iee. Pellonperän Sohvi |
||
| e. Helmento sh, 155cm, vrt |
ei. Hilmari |
eii. Herres |
| eie. Erma |
||
| ee. Venni |
eei. Eelis |
|
| eee. Riiti |
00.00.0000 o./t. Hevosen Nimi (i./e. Hevosen Nimi) om. Omistaja VRL-00000
00.00.0000 o./t. Hevosen Nimi (i./e. Hevosen Nimi) om. Omistaja VRL-00000
Estevarsojen laatuarvostelutilaisuus 29.02.2024: EV-II (7 + 10 + 3 + 1 + 1 + 9 = 31p)
Suomenhevosvarsojen arviointitilaisuus 20.03.2024: SV-I (8,2 + 10 + 7 + 8 + 6,3 + 10 = 49,5p)
VSR-CUP - 31.01.2025 - Kuuran Suomenratsut - 100cm - 1/66
| Ominaisuuspisteet (ERJ) | Taso |
| 1917.87 | 5/4 |
14.05.2024 - Valmentajana Mirva Laakso
Aava oli vielä nuori tamma ottaessaan ensi kertaa osaa valmennukseeni. Ratsastajan kertoman mukaan 4-vuotias suomenhevonen keskittyi satulan alla lähinnä juoksemiseen, ja vaikka se ei tarkoituksenmukaisesti yrittänytkään karistaa ratsastajaa selästään, oli sillä niin sanotusti kevättä rinnassa vähän ympäri vuoden. Alkuverryttelyjensä aikana tamma näyttikin oikein pyrkivältä, eikä se malttanut kuunnella ratsastajansa pidätteistä kuin korkeintaan joka kolmannen. Ravissa Aava kulki hyvin vaihtelevassa muodossa; välillä sen turpa kävi melkein ryntäissä saakka, kun taas toisinaan hevonen pyrki pakenemaan tuntumaa nostamalla päänsä kokonaan pois nyökystä. Laukassa hevosen muoto oli paitsi avoimempi myös vakaampi, mutta helpolla Aava ei ratsastajaansa päästänyt siltikään. Kuumuessaan rautias yritti lisätä vauhtiaan kierros kierrokselta, eikä sen muutenkin puutteellinen ohjattavuus ainakaan parantunut nopeuden vain kasvaessa verryttelyn edetessä.
Sileän verryttelystä Aava sai siirtyä sujuvasti suoraan puomityöskentelyn pariin, sillä puutteellisella kuuliaisuudella tammalla ei ollut vielä mitään asiaa varsinaisille esteille. Ravipuomeilla hevonen esittelikin monta mielenkiintoista variaatiota siitä, millaisilla askeleilla ja linjoilla puomit pystyi ylittämään. Ratsastajan osa hevosen selässä oli lähinnä passiivinen, sillä harjoituksen tarkoituksena oli saada Aava käyttämään omia aivojaan tehtävästä selviytyäkseen. Kovin nerokkaaksi hevosta ei tosin voinut väittää, sillä se toisteli samoja virheitä kerta toisensa jälkeen, eikä edes yrittänyt korjata niitä seuraavien yritysten aikana.
Laukkapuomilla rautias vasta vitsikkääksi ryhtyikin, kun se tilanteeseen turhautuessaan lisäsi teräviä pukkeja sopiviksi katsomiinsa kohtiin. Ratsastajansa ei vaikuttanut olevan tilanteesta kovin yllättynyt, mikä sai minut uskomaan, että tällaista käytöstä oli Aavalta totuttu näkemään ennekin. Jos jotain positiivista on rautiaan suorittamisesta keksittävä, oli se mielestäni positiivisella asenteella töissä ja halusi tehdä parhaansa – tässä vaiheessa koulutusta tamman käsitys toivotusta käytöksestä vaan erosi vielä melkoisesti meidän ihmisten toiveista.
12.07.2024 - Valmentajana Mirva Laakso
Paljon oli Aavan kanssa kesän mittaan saanut tehdä töitä, mutta nyt nuorisolainen oli viimein siinä pisteessä, että sen treenit koostuivat muistakin elementeistä kuin päättömästä kaahottamisesta ja fysiikan lakeja uhmaavista hyppy-yrityksistä yksittäisille esteille. Pieniä, muutaman esteen mittaisia radan tynkiä rautias oli päässyt fiilistelemään jo parin kuukauden ajan, mutta nyt tarkoituksena oli testata hevosen suhtautumista täyspitkään seitsemän esteen rataan sarjaesteineen kaikkineen.
Alkuverryttely tehtiin kuitenkin rutiininomaisesti tavalla, joka Aavan kanssa oli todettu tällä hetkellä parhaiten toimivaksi. Ensin hevosen kanssa tehtiin reilusti töitä sileällä kiinnittäen huomiota erityisesti rauhallisiin siirtymisiin sekä siihen, ettei hevonen päässyt oikomaan lapa edellä kaarteissa. Tamman ratsastaja sai tänäänkin tehdä paljon töitä saadakseen Aavan edes melko suoraksi ja vastaanottavaiseksi, minkä jälkeen verryttelyhyppyjä tehtiin maltillinen määrä ensin pystylle ja sitten okserille. Esteet eivät korkeutensa puolesta olleet rautiaalle minkäänlainen haaste, mutta koska tamman ohjattavuus oli edelleen vähän suurin piirteistä, ei osumatarkkuus ollut edes yksittäisten esteiden osalta kovin hyvä – useasta peräkkäisestä esteestä nyt puhumattakaan.
Radalla Aava pääsi yllättämään meidät kaikki positiivisesti, sillä se löysi perille oikeille esteille eikä edes kuumunut mahdottomasti radan aikana. Ehkä rautias onnistui jopa löytämään jonkin rytmintapaisen hypyltä seuraavalle hypylle suunnistaessaan. Puomikosketuksia matkan varrelle kyllä mahtui, mutta niiden syytkin olivat selkeitä: milloin Aava itse oli huolimaton, milloin se tuli ponnistukseen huonossa tasapainossa ja milloin vauhtia oli ponnistuspaikkaan nähden aivan liikaa. Tässä vaiheessa hevosen koulutuskaarta estevirheillä ei kuitenkaan ollut mitään merkitystä, niitä ehdittäisiin kyllä hioa sitten, kun laajemman mittakaavan ongelmat olisi saatu selätettyä. Tämän päiväisen perusteella Aavasta voisi jopa tulla vielä jotakin, ken tietää.
03.10.2024 - Valmentajana Mirva Laakso
Paljon ehti vettä virrata Kuurankoskessa, mutta niin vain ajan mittaan Aavastakin muotoutui aivan kelpo kansalainen esteratsastuksen saralla. Helppo se ei ollut vieläkään ratsastaa, mutta kovan työn tuloksena olimme saaneet rautiaan sellaiseen kuosiin, että tamman kilpailudebyytti oli viimein muuttunut kaukaisesta haaveesta konkreettiseksi tavoitteeksi, joka olisi tarkoitus saavuttaa jo parin viikon kuluttua naapuripitäjän pikkukilpailuissa. Luokkakorkeudeksi Aavalle oli valikoitunut turvallinen 60 cm, jotta radasta olisi mahdollista selvitä silloinkin, kun kotitreeneissä jo kuopatut ongelmat mahdollisesti nostaisivat taas päätään vieraassa ympäristössä ja hälisevässä ilmapiirissä. Tänään ei kuitenkaan vielä virittäydyttäisi kilpailutunnelmiin, vaan valmennuksessa keskityttäisiin ilman mitään kommervenkkejä radan ratsastukseen. Käytössä oli tällä kertaa liiton vakiorata, jossa oli ratsukkoa ajatellen sopivasti tekemistä, mutta ei mitään liian vaikeaa.
Alkuverryttelyissä Aava oli tapansa mukaan reipas, mutta kuitenkin jo ihan mukailtavissa: sitä pystyi taivuttamaan volteilla, väistämään kohti uraa ja tekemään yksittäisiä kavalettejakin laukkatyöskentelyn lomassa. Varsinaisen esteverryttelyn ratsukko sai tehdä vasemmassa kierroksessa radan ensimmäiselle pystylle ”väärästä suunnasta” ja oikeassa kierroksessa okserille, joka radalla hypättäisiin kaarevan linjan jälkimmäisenä osana. Aava oli odotetusti melko innoissaan, mutta tavaramerkikseen muodostuneita pukkihyppyjä se ei esitellyt edes terävämpien hyppyjensä jälkeen. Pääsääntöisesti hevonen tuli esteille kohtuullisen hyvässä tasapainossa, vaikka tasaisesta rytmistä ei vielä voinutkaan puhua. Esteiden jälkeen rautias tapasi syöksähtää vähän reippaampaan laukkaan, mutta melko nöyrästi se kuitenkin jarrutteli takaisin ratsastajansa määräämään vauhtiin ennen seuraavaa verryttelyhyppyä.
Ensimmäisen ratakierroksen ratsukko sai suorittaa matalalla, hädin tuskin puolen metrin korkuisella esteradalla, sillä tarkoitus oli vain tutustuttaa Aava tehtäviin ja kartoittaa samalla ne kohdat, jotka hevoselle erityisesti tuottivat ongelmia. Ensimmäiset kaksi estettä ratsukko suorittikin helposti, mutta ravin kautta tehtävä laukanvaihto myöhästyi sen verran, että kolmannelle esteelle Aava tuli hätäisesti ja vähän epämääräisellä tielläkin. Tästä seurasi etujalkakosketus pystyn yläpuomiin, mutta ihme kyllä puomi ei pudonnut alas kannattimiltaan. Seuraavalle okserillekin ratsukko saapui vielä tuuripelillä, mutta ennen sarjaestettä ratsukko keräsi itsensä sen verran kasaan, ettei suorahko linja ja kahden askeleen väli tuottanut merkittäviä vaikeuksia. Sarjan jälkeen Aava syöksähti vauhdilla eteenpäin, mutta tuli kuitenkin takaisin juuri sopivasti ennen radan viimeisiä esteitä.
Ansaittujen välikäyntien sekä esteiden korotuksen jälkeen ratsukko sai tehdä saman radan vielä toistamiseen muutamien erityishuomioiden kera: ratsastajan tulisi kiinnittää erityistä huomiota siihen, että hän johtaisi hevosen selkeästi oikeaan suuntaan niillä esteillä, joiden päällä laukan olisi suotavaa vaihtua. Jos laukka ei esteiden päällä siitäkään huolimatta vaihtuisi, tulisi laukka korjata ravin kautta kaikessa rauhassa hätäilemättä, jotta ratarytmi ei liiaksi kärsisi suunnan muutoksesta. Lisäksi ratsastajan tulisi pysyä oman istuntansa osalta vakaana, jotta Aava ei saisi mahdollisuutta ryysimiseen – ja jos suomenhevonen kuitenkin lähtisi kuin nalli kalliolta, tulisi se pyrkiä saamaan takaisin kuulolle mahdollisimman nopeasti ennen seuraavaa estettä. Näillä eväillä ratsukko tekikin toisen kierroksensa hieman ensimmäistä sujuvammin, vaikka korjattavaakin toki löytyi.
Toisen kierroksen saldoksi Aava oli kerännyt yhteensä kaksi puomia, ensimmäisen heti ensimmäiseltä pystyltä ja toisen sarjan B-osalta, molemmat puhtaasti siksi, että hypyn kaari oli jälleen kerran liian laakea kovan vauhdin vuoksi. Laukanvaihdot olivat kuitenkin onnistuneet ensimmäistä rataa paremmin, kuten myös tasaisen rytmin ylläpitäminen läpi koko radan. Lopulta ratsukko sai tehdä uudelleen vielä esteet 4 ja 5 keskittyen erityisesti huolelliseen tiehen ja hyvään tasapainoon. Tällä kertaa sarja ei tuottanut mitään ongelmia, vaikka olinkin hilannut B-osan yläpuomia vielä 10 cm edellistä hyppy-yritystä ylemmäs. Kokonaisuutena arvioiden Aava oli suorittanut hyvin omalla tasollaan ja ratsastajansakin tiesi hyvin, kuinka asiat tulisi tehdä; käytännön toteutus oli vielä vähän hataralla pohjalla, mutta sellaista se nuorien hevosten kanssa välillä oli.
06.02.2024 - Kirjoittanut omistaja
Yhteiselo Aavan kanssa on lähtenyt käyntiin vauhdikkaasti. Tamma oli Kuurassa heti kuin kotonaan sujahtaen tammojen pihattolaumaan ennakkoluulottoman vaivattomasti. Se löysi äkkiä itselleen parhaaksi kaveriksi Vannin, jonka kanssa tamman energia on mätsännyt alusta asti täydellisesti. Rautias oppi nopeasti myös tallin tavoille, mikä pihatossa asuvan vuotiaan tapauksessa ei toki paljoa vaatinutkaan. Pikkuhiljaa tamman päiväohjelmaan tuli pieniä käsittelyhetkiä, kun se kävi tallissa välillä harjailtavana, välillä vuoltavana ja välillä rokotettavanakin. Aavan mielestä kaikki seurustelu ihmisten kanssa oli mahtavaa, eikä se koskaan lähtenyt pihatosta vastahankaisesti tai huonolla mielellä. Koskaan se ei myöskään pahoittanut mieltään tehdyistä toimenpiteistä, vaan suhtautui kaikkiin ihmisiin ja asioihin yhtä myönteisesti. Aavasta oikein huokuu sellainen positiivisen kilpahevosaihion aura, että hädin tuskin maltan odottaa aikaa, jolloin sen kanssa pääsee aloittamaan valmistautumisen kohti kilparatoja.
14.02.2024 - Kirjoittanut omistaja
Aavan ensimmäinen irtohypytystreeni oli lähinnä kaoottista kaahottamista, mutta nuoressa tammassa sisällä oleva laatu ei silti jäänyt kenellekään epäselväksi. Rautias ei jännittänyt kujaa hetkeäkään, vaan kiisi puomien yli heti ensimmäisellä yrityksellä kuin vanha konkari konsanaan. Esteiden välit jäivät kiitolaukkaa painelevalle tammalle auttamatta liian lyhyiksi, mutta siitä huolimatta se keräsi jalkansa esteiden yli yllättävällä tarkkuudella ja huikealla nopeudella. Puomien nostaminen ylemmäs ei vaikuttanut Aavan tekemiseen millään tavalla: se paineli menemään aina vain yhtä kovalla vauhdilla selvittäen kujan kerta toisensa jälkeen uusia nopeusennätyksiä tehden. Seuraavalla hypytyskerralla käyttöön otettiin apupuomit, joiden vaikutus Aavan kaahaamiseen oli hyvin minimaalinen. Rautias osoitti monet kerrat erinomaista ongelmanratkaisukykyä ja itsevarmuutta sovittaessaan jalkansa esteiden ja puomien välissä jotenkin sopivassa järjestyksessä maahan. Vasta viidennellä treenikerralla Aava osoitti ensimmäisiä merkkejä omatoimisesta aivotyöskentelystä, kun sen vauhti alkoi hidastua tuoden hyppyihin enemmän ilmavuutta. Pikkuesteillä vauhtia oli toki edelleen liikaa, mutta viimeisen okserin hipoessa jo reilua metriä oli pikakiiturinkin pakko ryhdistäytyä ennen hyppyä selviytyäkseen esteestä puhtaasti ylitse – tämän Aava oppi kantapään kautta rysäytettyään ensin kertaalleen pää edellä puomien joukkoon.