VH14-018-1962
Lopetettu elämänilon hiipumisen vuoksi 24.08.2022 ♥
Aramiaksen kuvat ovat tallin omaisuutta. Klikkaamalla kuvia saat ne suuremmiksi.
| Nimi | Aramias | Kutsumanimi | Rami |
| Rotu, sukupuoli | Suomenhevonen, ori | Säkäkorkeus, väri | 157cm, rautias |
| Syntymäaika, -paikka | 23.06.2013, Suomi | Ikä | 26-vuotias |
| Koulutus | Helppo A, re. 80cm, me. 70cm | Painotus | Kouluratsastus |
| Kasvattaja | T. Marja-Aho |
Omistaja | Cherry, VRL-12299 |
Ramin myynti-ilmoitukseen törmäsin aivan sattumalta, kun orin edellinen omistaja melba laittoi jo kisanneita ja jälkeläisiäkin saaneita hevosiaan myyntiin. Pelkästään rautiaan kuvan nähtyäni olin myyty, mutta onpahan hevosella myös vakuuttavia kilpatuloksia sekä upeita jälkeläisiä todistamassa orin laatua. Tarjoukseni hyväksyttiin nopeasti, mutta ehti kulua lähes kaksi viikkoa ennen kuin ehdin hevosen omaan talliini hakemaan. Hyvää kannattaa kuitenkin odottaa, sillä Ramiin en olisi enempää tyytyväinen voinut olla!
Ramilla on älyttömän iso ego ja useimmiten sen huuto kaikuu tallin pihassa. Se katselee muita nenänvartta pitkin ja kiljahtelee kovaan ääneen milloin mistäkin syystä. Uusia tuttavuuksia se yrittää satavarmasti pompotella mielensä mukaan, mutta luovuttaa yhtä nopeasti kuin aloittaakin. Noin niinkuin muuten Rami on ihan mukava tyyppi ja sietää kyllä kaikki hoitotoimenpiteet vaikkei niin välitä ylimääräisestä lääppimisestä. Kunhan harjaustuokiot eivät venähdä ja varustaminen tapahtuu vikkelästi on rauha maassa, mutta Rami kyllä ilmoittaa kun kärsivällisyys alkaa olla tapissa. Ensin ori alkaa vääntelehtiä ja kiemurrella paikallaan ja ellei tästä vinkistä vielä ymmärrä nopeuttaa toimiaan niin alkaa ori nakella niskojaan ja kuopimaan. Lopettaa toki käskystä mutta tuossa kohtaa tilanne alkaa olla raskas niin hoitajalle kuin itse oriille että hoitotoimenpiteet on parempi hoitaa vikkelästi loppuun.
Ratsuna Rami on egostaan huolimatta yllättävän herkkä ja kuuliainen. Se ei niskoittele vastaan ja jaksaa vääntää samaa harjoitusta niin kauan kuin siltä sitä pyydetään. Iso ori vaatii melko perusteellisen lämmittelyn ennen työntekoa jotta sen koko kapasiteetin saa käyttöön. Rami ei siedä lainkaan osaamatonta ratsastajaa selässään, vaan vaatii hyvin pieniä ja hienovaraisia apuja, ohjien nyppimistä tai velttoa istuntaa ori protestoi kulkemalla kuin olisi rautakangen nielaissut. Kun selässä istuu rauhallinen ratsastaja joka ohjaa täsmällisillä avuilla oria niin se esittelee mielellään parhaimpiin puoliinsa lukeutuvia liidokkaita liikkeitään. Esteratsastuksen puolelle tällä ei ole juuri minkäänlaisia lahjoja tai haluja ja esteitä pompitaankin yleensä irtona monipuolisen liikunnan tukena.
Rehellisesti sanottuna Rami on melko raskas matkalainen ja kisakaveri. Lastaaminen on aina oma lukunsa jos ori päättää ettei traileriin halua kavuta, silloin pyydetään koko tallin porukka mukaan projektiin. Kisapaikalla raudikko pitää huolen että kaikki elävät olennot viiden kilometrin säteellä kuulevat että hän on saapunut paikalle. Show jatkuu useimiten niin pitkään että päästään verkkaan ja Rami rauhoittuukin vasta kun saa ratsastajan selkäänsä.
Ramin luonne © VRL-05772
| i. Armoton Taivaltaja sh, 160cm, prt |
ii. Rehtijäinen sh, 159cm, tprt |
iii. Raipe |
| iie. Huipan Hilma |
||
| ie. Kuuksamia sh, 161cm, prt |
iei. Saipeli |
|
| iee. Kukkurukuu |
||
| e. Norokka sh, 155cm, rt |
ei. Myllyn Barokki sh, 157cm, klm |
eii. Barbaari |
| eie. Myllyn Almu |
||
| ee. Daalia sh, 155cm, vrt |
eei. Humu-Ossi |
|
| eee. Dirlanda |
i. Armoton Taivaltaja on asialleen omistautunut tasaisten latujen tallaaja, jonka leipätyö hikoiltiin valkoisten aitojen sisäpuolella. Punarautias ori ratsukoulutettiin viisivuotiaana sen raviuran kariuduttua hevosen riittämättömiin vauhteihin, ja kilpadebyyttinsä suomenhevonen teki vain vuotta myöhemmin. Kokemuksen karttuessa Taavi vakiinnutti pistetasonsa korkealle tasolle keräten sijoituksia niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Kaksitoistavuotiaana orin kilpaura katkesi äkillisesti tukisidevammaan, mutta pitkän sairasloman jälkeen hevonen palasi vielä aitoihin lapsiratsastajan luotsaamana. Samaan aikaan Taavi alkoi myös astua tammoja, mutta tämähän ei herrasmiehen luonteeseen vaikuttanut. Jälkeläisiä rautiaalla on tällä hetkellä kaksikymmentä, mutta uusia pikku-Taaveja odotetaan syntyväksi vielä tulevana keväänä.
ii. Rehtijäinen oli keskivertotasoinen ravihevonen, jonka kilpaura kattoi yli viisikymmentä starttia sekä voittorahoja noin neljänkymmenentuhannen euron edestä. Rehtijäisen merkittävimmät sijoitukset tulivat vuoden 2017 Suur-Suomaan kesäraveista (juhlalähdön 2. sija) sekä Kuninkuusravien pikkukierrokselta (karsintavoitto ja finaalin 3. sija). Kahdeksanvuotisen raviuran jälkeen Rehtijäinen vaikutti muutaman vuoden siitoskäytössä ennen äkillistä poismenoaan vain 14-vuotiaana. Jälkeläisiä tummanpunaiselle suomenhevoselle jäi 23 kappaletta, suurin osa näistä teki isänsä tavoin uran raviradoilla.
ie. Kuuksamia oli starttamaton suomenhevostamma, jonka nuoruus oli huonoa tuuria pullollaan: syntymää seuranneiden alkuvaikeuksien jälkeen hoitoa vaativat niin murtunut kavioluu kuin venähtänyt jännekin. Myös ajokoulutus jäi keskeneräiseksi tarhassa sattuneen onnettomuuden vuoksi, eikä nelivuotiasta tammaa enää lukuisten vammojen jälkeen edes yritetty kuntouttaa: sen sijaan Kuuksamialle varattiin lemmenloma ensin Kaiheltajan, sittemmin Rehtijäisen luota. Huonosta tiinehtyvyydestään huolimatta tammaa jaksettiin sinnikkäästi varsottaa, niin että lopulta sen jälkeläismäärä kohosi kymmeneen ravisukuiseen suomenhevoseen. Kuuksamia lopetettiin 19-vuotiaana vatsalihasten rappeutumisesta johtuvan repeämän vuoksi.
e. Norokka on koulusukuinen siro, vaikkakin ikuisesti keskivartalolihava suomiputte, jonka paras osaaminen nousee esiin kouluaitojen sisäpuolella. Vaativalle tasolle saakka koulutettu suomitamma omaa kauniin säännölliset liikkeet ja helpon ratsastettavuuden, joiden turvin se ratsastuskoulusta aikoinaan kilpamaailmaan ponnahtikin: kiltin hevosen kanssa haluavat treenata kaikki, ja saavutettu menestys lisää vielä oman mausteensa lajin suolaan. Kypsään ikään ehtinyt rautias on uutteran puurtamisensa lomassa ehtinyt pyöräyttää myös kaksi varsaa: SM-tasoisen orivarsan Hemulista, sekä tutunkauppana toteutetun Aramiaksen. Nykyään Norokka viettää kevennettyjä eläkepäiviä: se juoksee jälleen tunteja ratsastuskoulussa, kuten silloin nuoruusvuosinaan ennen menestyksen harjalle nousemista.
ei. Myllyn Barokki oli syntyessään varsin vanttera suomimies; mittasuhteet onneksi tasoittuivat kasvun myötä, niin että ratsutusiässä musta suomenhevonen oli jo kohtalaisen näyttäväkin kaveri. Barokin luonne oli aina erinomainen, minkä turvin ori kuusivuotiaana kantakirjaankin laitettiin: käsiteltävyyden lisäksi se sai kehuja järeistä jaloistaan sekä hyvin kehittyneestä ylälinjastaan. Hevosen kanssa tehtiin hyvin monipuolisia asioita sen elämän aikana, mutta selkeimmin menestystä tuli kuitenkin kouluradoilta. Barokki oli tarjolla jalostukseen käytännössä koko elämänsä ajan, mikä nosti sen lopullisen jälkeläismäärän lähelle neljääkymmentä. Kulomusta suomenhevonen jouduttiin lopettamaan 22-vuotiaana sen sairastuttua äkisti voimakkaaseen ähkyyn.
ee. Daalia oli korrektirakenteinen suomenhevostamma, mutta luonteeltaan hieman ailahteleva: pääasiassa vaaleanrautias hevonen oli hellyyttävän kiltti ja rakastettava, mutta tiineyksiensa loppupuolella ja varsahormoneissaan sen käsittely ei houkutellut ammattilaisiakaan. Daalian omistaja oli onneksi melko valveutunut harrastaja, joka parhaansa mukaan hoiti ja tuki hevosensa elämää niin hyvinä kuin huonoinakin hetkinä; vastapainoksi rautias antoi tälle oman panoksensa kilparadoilla: sijoituksia tuli aluetasolta niin este- kuin kouluratsastuksestakin. Daalia eli pitkän elämän ehtien saada myös kolme jälkeläistä; lopulta tamma lopetettiin 28-vuotiaana harmillisen cushing-diagnoosin jälkeen.
19.05.2015 o. Liljalehdon Aleksis (e. Verkun Tuutu) om. Hilde, VRL-14119
05.09.2015 o. Liljalehdon Hasardi (e. Helminelli) om. Siguri, VRL-11290
06.07.2018 o. Routaruusun Amor (e. Juoruhaaska) om. Crimis, VRL-10480
14.02.2019 o. Armias (e. Rosetti) om. Cherry, VRL-12299
Suomenhevosten laatuarvostelutilaisuus 20.03.2022: SLA-II (13 (3+7+3) + 17 + 25 + 20 + 14 = 89p)
Kouluhevosten laatuarvostelutilaisuus 30.04.2022: KRJ-I (7,5 + 40 + 20 + 20 + 15 = 102,5p)
KRJ: 40 sijoitusta
| 13.01.2015 | Ventos | Helppo A | 4/40 |
| 15.01.2015 | Ventos | Helppo A | 6/40 |
| 16.01.2015 | Ventos | Helppo B | 2/40 |
| 16.01.2015 | Ventos | Helppo A | 3/40 |
| 17.01.2015 | Ventos | Helppo A | 1/40 |
| 18.01.2015 | Ventos | Helppo B | 4/40 |
| 18.01.2015 | Fiktio | Helppo B | 3/40 |
| 01.02.2015 | Fiktio | Helppo B | 5/40 |
| 19.02.2015 | Niityn Ponitalli | Helppo B | 5/30 |
| 21.02.2015 | Niityn Ponitalli | Helppo B | 4/30 |
| 07.03.2015 | Devilsfair | Helppo A | 6/50 |
| 10.03.2015 | Devilsfair | Helppo A | 1/50 |
| 25.06.2018 | Duán Stable | Helppo A | 7/50 |
| 26.06.2018 | Ruudin talli | Helppo B | 5/38 |
| 03.07.2018 | Kärmeniemi | Helppo B | 3/50 |
| 05.07.2018 | Ruudin talli | Helppo B | 2/38 |
| 20.07.2018 | Kärmeniemi | Helppo B | 4/40 |
| 05.07.2018 | Huvitus | Helppo A | 4/30 |
| 05.07.2018 | Huvitus | Helppo A | 5/30 |
| 07.07.2018 | Haavelaakso | Helppo A | 3/30 |
| 07.07.2018 | Haavelaakso | Helppo A | 3/30 |
| 10.07.2018 | Haavelaakso | Helppo A | 1/30 |
| 11.07.2018 | Riimuvaara | Helppo A | 3/30 |
| 14.07.2018 | Riimuvaara | Helppo A | 4/30 |
| 14.07.2018 | Saaristo | Helppo A | 6/40 |
| 14.07.2018 | Saaristo | Helppo A | 2/40 |
| 16.07.2018 | Riimuvaara | Helppo A | 1/30 |
| 16.07.2018 | Riimuvaara | Helppo A | 2/40 |
| 17.07.2018 | Haavelaakso | Helppo A | 2/30 |
| 19.07.2018 | Riimuvaara | Helppo A | 3/30 |
| 20.07.2018 | Haavelaakso | Helppo A | 4/30 |
| 21.07.2018 | Haavelaakso | Helppo A | 5/30 |
| 22.07.2018 | Saaristo | Helppo A | 4/40 |
| 24.07.2018 | Riimuvaara | Helppo A | 2/30 |
| 24.07.2018 | Haavelaakso | Helppo A | 3/30 |
| 24.07.2018 | Saaristo | Helppo A | 1/40 |
| 25.07.2018 | Haavelaakso | Helppo A | 2/30 |
| 28.07.2018 | Haavelaakso | Helppo A | 3/30 |
| 28.07.2018 | Saaristo | Helppo A | 1/40 |
| 30.07.2018 | Riimuvaara | Helppo A | 2/30 |
20.06.2021 - Valmentajana Ritva Salinen
Vanha herra Aramias osallistui sunnuntai-illan kouluvalmennukseen täyteratsukkona yhdessä hoitajansa Emman kanssa. Kilpakentät jo aikoja sitten taakseen jättänyt rautias oli ulkoiselta olemukseltaan yhä uskottavassa treenikunnossa, eikä ratakettu ollut ehtinyt unohtaa vielä kouluratsastuksen salojakaan. Alkutunnin aikana Ramista oli aistittavissa hienoista jäykkyyttä, joka kuitenkin karisi pois heti ensimmäisten jumppaliikkeiden jälkeen. Ori suoritti tuttuun tapaansa kaikki tehtävät tarkasti ratsastajansa pyytämällä tavalla, ja vaikka hevosen paras draivi hieman hukassa olikin, ei se kuitenkaan ollut ongelmissa pyydettyjen asioiden kanssa; päin vastoin, Emmalla vaikutti olevan hieman haasteita orin nappuloiden löytämisessä, sillä näin vaikeita asioita hän ei hevosella ollut ennen yrittänytkään tehdä. Ratsukko onnistui kolmevarttisen aikana klaaraamaan paitsi erilaiset taivutukset, myös melko näyttävät lisäykset sekä tyylikkäät laukka-käynti-laukka siirtymiset kolmikaarisella kiemurauralla. Rami itse vaikutti valmennustunnin jälkeen kuin uudestisyntyneeltä: se oli selvästi nauttinut päästessään pitkästä aikaa kunnolla töihin.
18.02.2020 - Kirjoittanut omistaja
Rami ei ole vielä ikänsä puolesta mikään aivan loppuun ajettu tyyppi, mutta puolisen vuotta sitten sen elämää alkoivat varjostaa erilaiset terveyshuolet. Ensimmäiset merkit siitä, ettei kaikki ollut aivan kunnossa, ilmaantuivat hevosen vielä ollessa aivan normaalissa treenissä. Yleensä melko työmotivoitunut rautias alkoi vastustella työntekoa jumiutuen samoihin aikoihin kropastaan hyvin nopeasti ja voimakkaasti. Oria hoidatettiin useaan otteeseen hierojalla, ja vaikka oireet välillä lievenivätkin, eivät ne koskaan kadonneet kokonaan. Juoksuttaessa Rami ontui etujalkojaan kumpaankin kierrokseen, ja vaikka liike paranikin huomattavasti vertymisen myötä, oli askeleissa aina havaittavissa epäpuhtautta. Kun tätä oravanpyörää oli jatkunut parin kuukauden ajan, alettiin todella pohtia, pitäisikö vanha herra jo päästää kokoaikaiselle eläkkeelle - vaan olisiko sekään oikea ratkaisu, mikäli rautias olisi päivä päivältä kipeämpi kropastaan. Lopettamisestakin jo keskusteltiin, mutta sitten Rami päätettiin kärrätä klinikalle sillä ajatuksella, että oireilun syy etsittäisiin vaikka väkisin; diagnoosin jälkeiset päätökset tehtäisiin sitten löydösten perusteella hevosen hyvinvointi etusijalla säilyttäen. Orin kohtalon määrittävänä päivänä hevonen koki lähes ihmeparantumisen, sillä siinä missä se oli vaikuttanut viikko sitten kipeältä vielä kipulääkittynäkin, ei se traileriin menoa vältellessään näyttänyt päivääkään yli kilpaikäiseltä.
Klinikalle päästyämme Rami tutkittiin ensin käsikopelolla päästä kavioihin, ja jo tässä vaiheessa eläinlääkäri teki samoja havaintoja kuin hierojamme paria viikkoa aikasemmin: suomenhevonen oli melko kokonaisvaltaisesti juntturassa, mutta mitään muita kohtia kipeämpää paikkaa ei vielä tässä vaiheessa löydetty. Hetken pohtimisen jälkeen rautias päätettiin taivuttaa, vaikkei jalkavaivoja varsinaisesti tässä vaiheessa epäiltykään. Yllätys olikin melkoinen, kun etujalkojen alanivelet reagoivat taivutukseen isosti; röntgenhuoneeseen orin kanssa mentiin hyvin pelonsekaisin tuntein. Tehdyt löydökset sopivat hevosen huonoon liikkumiseen ja pystyivät selittämään myös orin muut ongelmat: jo luutuneiden kaviorustojen lisäksi kuvissa näkyi nivelrikkoa niin kehä- kuin kavionivelessäkin. Puolieroa nivelrikon vakavuudessa oli yllättävän vähän, mutta valitettavasti kulumat olivat vakavammat vaikeammin hoidettavassa kavionivelessä. Syinä verrattain äkilliseen nivelrikkojen syntyyn (Ramin etujalat kuvattiin viimeksi vuosi sitten, eikä sanomista silloin käytännössä ollut) eläinlääkäri arveli paitsi virheellistä kaviokulmaa, myös hevosen muttunutta treeniä: nyt eläkkeellä hevosen ratsastukset olivat pitkälti kevyitä hölkkiä, jolloin sen sallittiin liikkua etupainoisena omaa fysiikkaansa selvästi rasittaen. Tällainen mahdollisuus ei ollut osannut kenenkään mieleen edes nousta, mutta nyt ääneen sanottuna se kuulosti melko järkevältä; itsehän en oria ollut ratsastanut moneen kuukauteen, vaan se oli ollut työntekijöiden käytössä jo pidemmän aikaa. Kuoppatuomiota ei tohtori Ramille kuitenkaan vielä määrännyt, vaan päätyi lääkitsemään sen molemmat etujalat kortisonilla sekä hyaluronihapolla. Lisäksi ori sai viikon mittaisen kipulääkekuurin, jonka jälkeen hoidon vaikutukset pitäisivät jo alkaa näkymään. Myös hierojan tarjoamien palvelujen käyttöä suositeltiin tulevaisuudessakin, kunhan akuutit tulehdustilat olisivat hevosen kropasta ensin poistuneet. Kotimatkalle lähdettäessä olo oli sangen huojentunut: Rampella olisi yhä tulevaisuutta, ehkä jopa kevyessä käytössä, mutta ainakin oloneuvoksena ja siitosorina.
21.01.2021 - Kirjoittanut omistaja
Aramias oli mulle tullessaan jo aika valmis paketti: se oli kilpaillut, saanut hyvän käsityksen siitosorin hommista ja ikänsäkin puolesta jo melko valmista kauraa. Silti orin hankinta oli mun kannalta kannattava päätös; Rami the rautias on opettanut mulle monta asiaa suomenhevosten ratsastamisesta, ja samalla sen kunnossa pitäminen on pitänyt niin hevosen kuin omistajankin mielen virkeänä. Joku tovi sitten sain hevoselta myös sen yhden asian, mitä ostohetkellä jo orilta toivoinkin: orivarsan, jonka sitten pääsin nimeämään Armiaaksi. Armias on vielä nuori ja keskeneräinen, mutta Ramin vanhemmat jälkeläiset ovat ehtineet tehdä jo enemmän: Liljalehdon Hasardi eli Hasse on kiertänyt kouluratoja aina vaativalla tasolla saakka, kuten myös pikkuveljensä Routaruusun Amor. Jälkimmäinen on ehtinyt tulla myös SV-I -palkituksi, sekä ehtinyt jo itsekin isäksi. Näiden saavutusten vuoksi Ramilla ei ole enää tavoitteita kuin laatuarvostelujen puolella, mutta Armiaksen varalle tulevaisuuden suunnitelmia riittää senkin edestä!