Flatline di Sierra

VH20-012-0013


Flatline di Sierran kuvat © ransu.kuvat.fi (CC BY-NC 3.0)

Kutsumanimi Fabbe Syntymäaika, -paikka, ikä 17.06.2019, Italia, 3-vuotias
Rotu Hollantilainen puoliverinen Sukupuoli Ori
Väri Musta Säkäkorkeus 163cm
Koulutus Intermediate II, 100cm, CIC1 Painotus Yleispainotus
Kasvattaja Scuderia Sierra Omistaja Cherry, VRL-12299

20.03.2020: KV-III
(8 + 1 + 2 + 1 + 2 + 0,5 = 14,5p)

30.09.2020: EV-II
(6 + 5 + 5 + 1 + 4 + 9 = 30p)

31.05.2020: KEV-I
(6 + 8 + 4 + 4 + 4 + 9 = 35p)

Fabbe on luonteeltaan auktoriteetteja välttelevä äijä, joka ei aina jaksaisi tyytyä omaan asemaansa ihmisten kyykytyksen kohteena. Ori loukkaantuu herkästi joutuessaan kokemaan omasta mielestään epäreilua kohtelua, ja kerran tietylle ihmiselle suututtuaan osaa musta hollantilainen olla varsin pitkävihainen tätä kohtaan. Johdonmukaisella ja ystävällisellä ohjailulla Fabbe toimii ehdottomasti parhaiten, mutta liian pitkään liekaan sitä ei sovi päästää, tai muutoin se käyttää hoitajansa hyväntahtoisuuden häikäilemättömästi hyväkseen.

Fabben käsittely ei ole missään nimessä aloittelijoiden hommaa, sillä ori muuttuu nopeasti vaaralliseksi päästessään hoitajansa niskan päälle. Taluttaessa on fiksuinta laittaa ketjunaru suosiolla hevosen suuhun, eikä raippa taluttajan kädessä ole ollenkaan hätävarjelun liioittelua - ei etenkään kotitontin ulkopuolella seikkaillessa. Puoliverisellä on tapana pitää melkoista meteliä itsestään, mutta naruista se ei kuitenkaan ole oppinut itseään riuhtomaan irti. Ori ei nauti yhdenkään ihmisen luottamuksesta, vaan se on ollut tapana rauhoittaa aina, jos ohjelmassa on ollut jotain tavanomaista varustamista erikoisempaa. Samaisesta syystä Fabbe rauhoitetaan aina myös kuljetusmatkojen ajaksi, eikä sitä todellakaan sijoiteta autossa välittömästi toisten hevosten viereen.

Ratsain Fabbe on näyttäväliikkeinen ja mieleenpainuvan ryhdikäs hevonen, mutta myös todella vaikea ja sekunneissa nollasta sataan kiihtyvä hätähousu. Orin satulaan ei ole asiaa kuin todella asiansa osaavilla ammattilaisilla, ja hekin joutuvat tekemään tosissaan töitä saadakseen ympäristöstään jatkuvasti kimmokkeita keksivän puoliverisen keskittymään työntekoon. Hevosen liikkeissä istuminen ei ole koskaan helppoa, eikä etenkään silloin, kun ori syystä tai toisesta jännittyy vetäytyen syvälle kuoreensa. Kovia apuja musta puoliverinen ei siedä ollenkaan, ja mikäli hevonen ei mene sellaisten käyttämisestä täysin lukkoon, reagoi se helposti todella nopeasti ja todella vahvasti haastaen kokeneimmankin ratsastajan tasapainon ja reaktionopeuden aivan ennennäkemättömällä tavalla. Kaikesta tästä huolimatta Fabbe osaa pitkän liudan temppuja, jotka hyvänä päivänä saavat sen vaikuttamaan varteenotettavalta kilpahevoselta.

Hyppääminen ei missään nimessä ole Fabben parhaita ominaisuuksia, mutta se pitää touhua suhteellisen mukana mielenvirkistyksenä. Yleensä ori kerää keppien ylittämisestä aivan liikaa kierroksia muuttuen nopeasti joka ilmansuuntaan räjähtäväksi raketiksi. Tolppien väliin osuessaan hevonen kyllä hyppää, ja vaikkei se mikään tekniikkaihme olekaan, osaa se kuitenkin melko tarkasti varoa osumasta puomeihin. Myös maastoesteet Fabbe ylittää samanlaisella varovaisuudella, mikä tietysti saa orin näyttämään pelleltä puskat rytisten painelevien kenttähevosten keskellä. Veteen Fabbe yleensä menee melko hyvin, mutta pieneen jarrutteluun on silti hyvä varautua. Maastoilusta hevonen ei erityisemmin välitä, sillä se säpsyy ja säikkyy melkein kaikkea näkemäänsä, vaikka meneekin sitten pienen painostuksen jälkeen kaikesta ohitse. Hevosen päälaji lienee siis selvä, mutta teoriassa oikein lahjakas ja rooliinsa paneutunut pilotti pystyy tekemään orin kanssa mitä tahansa.


Suku & jälkeläiset

i. Trouble Forever
kwpn, 162cm, mkm
ii. Troublemaker EVM
kwpn, 165cm, mkm
iii. Volcano EVM
kwpn, 164cm, rtkm
iie. Zara Zane EVM
hann, 166cm, m
ie. Superstar EVM
sf, 160cm, rn
iei. Famous Man EVM
sf, 163cm, m
iee. Silence Rose EVM
amwb, 165cm, trt
e. Black Opium
holst, 163cm, m
ei. Rockin' Rio EVM
holst, 166cm, mrn
eii. Republic Tiger EVM
holst, 164cm, rn
eie. Hypnotic Poison EVM
holst, 163cm, mkm
ee. Euphoria EVM
holst, 165cm, rnkm
eei. Hysteria EVM
holst, 163cm, rn
eee. Bittersweet Symphony EVM
holst, 170cm, mkm

Sukuselvitys

Jälkeläiset

Syntymäpäivä Sukupuoli Nimi Saavutukset Emä Omistaja

Kilpailukalenteri

KRJ:n alaiset sijoitukset (0 kpl)

 
 

ERJ:n alaiset sijoitukset (0 kpl)

 
 

KERJ:n alaiset sijoitukset (0 kpl)

 
 

Valmennukset

Ei vielä valmennuksia


Päiväkirja

07.05.2020, Ratsukoulutuksen jatkoa, kirjoittanut omistaja (116 sanaa)
Fabben ura ratsuna ei ole ollut pelkkää nousukiitoa, mutta sitähän osasimme odottaa jo ennen koko projektin aloittamista. Positiivista on kuitenkin se, että nyt useamman kuukauden työn jälkeen kaikki osapuolet ovat edelleen hyvinvoivia, ja varsakin taitaa jo askellajit kummassakin kierroksessa. Ikäisiään puoliverinen on selvästi jäljessä, mutta orin luonteen tuntien päätimme panostaa sen kanssa pohjatyöhön oikein huolella. Takapakkeja koulutuksen suhteen on tullut useita, mutta suurimmat rodeoinnit ovat onneksi sattuneet liinan päässä, jolloin epätoivottu käytös on saatu loppumaan maassa olevan avustajan toimesta nopeasti. Tällä hetkellä Fabbe on jälleen keskellä kasvupurähdystä, joten omalla moottorilla liikkuminen ei oikein maistu sille tavalliseen tapaan. Kasvukausien välissä ori on kuitenkin väläytellyt lupaavia pätkiä, joten eiköhän siitä vielä kovalla työllä saada kunnon kouluratsu vielä kuorittua.

14.04.2020, Ratsukoulutuksen aloittelua, kirjoittanut omistaja (230 sanaa)
Fabbe on ollut koko elinikänsä aikamoinen äijä, joten kenellekään ei tullut yllätyksenä, ettei kolmevuotiaaksi kääntynyttä oria laitettaisi satulaan aivan yhtä helposti kuin tavallisia nuoria. Projektiin ryhdyttiin heti useiden käsiparien voimin, niin että jo juoksutuksen harjoittelussa oli mukana kahdesta kolmeen ihmistä kerrallaan. Musta varsa ei todellakaan olisi halunnut juosta ympyrällä, eikä ainakaan haluttua vauhtia tai haluttuun suuntaan, joten parhaimmillaan tarvittiin hevosen takana juoksevan raippamiehen lisäksi vieläkin kovakuntoisempi kaveri juoksemaan hevosen vierelle pitämään tämä halutussa kierroksessa. Muutamien harjoituskertojen jälkeen juoksutus alkoi sujua, vaikka Fabbe menikin helposti tilttiin jos siihen vain sattui saamaan mahdollisuuden. Ensimmäisiä ratsautumisia varten varasimme niin ruokaämpäriä kuin pitkiä liinojakin, tallin kylmäpäisintä stunttikuskia unohtamatta. Ensimmäinen selkäännousu ei ehkä olisi mennyt läpi kenenkään näyttötyönä, mutta epämääräisestä hillumisesta ja pienestä rodeoinnista huolimatta ratsastaja saatiin käytettyä Fabben selässä, ja saatettua sieltä vielä turvallisesti takaisin maan kamarallekin. Seuraavina päivinä asiaa harjoiteltiin intensiivisesti, kunnes Fabbe antoi painon levätä selässään ilman välitöntä tarvetta päästä siitä eroon. Tämän virstanpylvään saavutettuaan ori sai kahden viikon tuumaustauon, jonka aikana se tuntui jopa sisäistäneen ratsuhevosena toimimisen ensimmäisen askeleen yllättävän hyvin. Loman jälkeen pääsimme ottamaan jo ensimmäisiä askeleita ratsastajan kanssa, ja nyt viikon harjoittelun jälkeen olemme jo siinä pisteessä, että varsa menee ratsastajan kanssa niin käyntiä kuin raviakin, sekä taluttajien avustamana että jopa liinan päässä ympyrällä. Fabben kanssa asioita on turvallisuussyistä opeteltu varsin hitaalla tahdilla, mutta jos suuret takapakit vain onnistutaan välttämään, pitäisi syksylle ajoittuvan jatkokoulutuksen sujua jo normaalimman kaavan mukaan.

21.09.2019, Hammashuoltoa, kirjoittanut omistaja (238 sanaa)
"Fabbe, älä oo tyhmä!" kaikui pitkin tallia aina hoitopaikalta käytävän viimeiselle karsinalle saakka, missä minä juuri sillä hetkellä olin hakemassa seuraavaa ratsastettavaani Ressua karsinastaan. Normaalisti en laittaisi itse omia ratsujani kuntoon, mutta tänään meillä oli käynnissä sellainen hullunmylly hevosten hammashoitojen takia, että olin päättänyt vähentää alaisteni työtaakkaa satuloimalla hevoseni itse. Kaviot putsattuani lähdimme yhdessä suomenhevosorin kanssa kohti yhä jatkuvan metelin syntypistettä, kumpikin meistä samaan aikaan hyvin kiinnostuneina mutta myös hieman epäileväisinä. Perille päästyämme saimme todistaa, kuinka vain vuotias oripoika pisti parhaansa mukaan hanttiin kolmelle raavaalle miehelle. Varsan huojuvasta olemuksesta pystyi päättelemään, että jonkin verran rauhoittavaa ainetta oli onnistuttu saamaan sen elimistöön, mutta silmissä kiiltelevä taistelutahto ei puoliverisestä ollut kadonnut vielä minnekään. Saatuani päivän kolmannen ratsuni kiinni viereisen loosin naruihin, lähdin minäkin mukaan yhä vain kiihtyvään painiotteluun. Tässä vaiheessa oli aivan selvää, ettei oria saataisi millään suuhun laitettavalla pastalla enää rauhoittumaan, vaan oli aika ottaa kovemmat keinot käyttöön. Fabbe ei varsinaisesti arvostanut ajatusta neulatyynynä toimimisesta, mutta parin yrityksen jälkeen onnistuin tökkäämään piikin sen suoneen. Muutaman kirosanan verran Fabbe vältteli vielä ruiskunkin kiinnittämistä, mutta rauhoittavan päädyttyä sen verenkiertoon ja meidän, nyt jo hiestä märkien taistelutoverien vetäydyttyä kauemmas siitä, alkoi hevosen puolustus lopulta murtua. Muutaman minuutin kuluttua varsa olikin onnellisesti omissa maailmoissaan, ja suunavaaja saatiin lopultakin viritettyä paikalleen. Fabben todellakin olisi kannattanut suostua kyseiseen operaatioon ilman moista tappelua, sillä nopean vilkaisun jälkeen varsa sai diagnoosiksi hampaiden vaihtumisen ja näin ollen suunhoidon lykkäämisen puolella vuodella eteenpäin. Tässä taistelussa ei ollut kuin häviäjiä.